Ilmastonmuutosta ei torjuta sillä, että lihansyönnistä luovutaan, autot vaihdetaan sähköautoihin ja metsistä tehdään hiilinieluja. Valtiollisella tasolla tarvitaan järjestelmävertailuja, esimerkiksi sähköautojärjestelmän vertaamista biokaasuautojärjestelmään.
Kuluttajan hiilijalanjälkien vertailussa unohtuu, että betonin, asfaltin ja katuvalojen kaupunkirakenteella on oma hiilijalanjälkensä. Samoin yhteiskunnallisilla palveluilla on hiilijalanjälkensä. Kumpaakaan ei lasketa kuluttajan hiilijalanjälkeen. Jopa hiilineutraalina pidetyn digitalisaationkin maailmanlaajuinen hiilijalanjälki on kaksi kertaa suurempi kuin globaalin lentoliikenteen yhteensä.
Merkittävä ongelma on, että kaupunkirakenne ei ole resilientti. Se ei sido hiiltä eikä itse tuota uusiutuvaa energiaa. Vastaavasti kaupungistuvassa yhteiskunnassa aluepoliittiseksi ongelmaksi koettu maaseutu on ilmastokriisin toteutuessa sekä vetovoimainen asuinpaikka että uusien ratkaisujen tuottaja.
Kunnissa tarvitaan uutta ajattelua muun muassa kaavoitukseen. Kunnilla on oltava operatiivinen vapaus toteuttaa kunkin kunnan olosuhteisiin sopivaa ilmasto- ja resilienssipolitiikkaa. Rakenne on sitä kestävämpi, mitä enemmän asutus on osa uusiutuvia energiajärjestelmiä.
Kaikesta maailman käyttämästä energiasta yli 80 prosenttia on fossiilista. Vaikka kymmenen fiksuinta valtiota – Suomi mukaan lukien – tekee kaiken tarpeellisen ilmastomuutoksen torjumiseksi, tulee ilmastonmuutos etenemään yli tavoitteeksi asetetun 1,5 asteen tason. Ratkaiseva muutos pitäisi tehdä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se ei tule nykytietoisuudella onnistumaan.
Ilmastonmuutoksen toteutuessa Suomessa tarvitaan ennalta rakennettua kriisinkestokykyä. Perinteinen varautumistoiminta ei riitä. Kunnat tarvitsevat ilmastopolitiikan oheen paikallisen joustokyvyn rakenteita, kriisinkestävyyttä ja uusiutuvilla luonnonvaroilla elämistä.
Suomen ja sen kuntien on hyvä varautua seuraaviin tulevaisuuden vaihtoehtoihin: 1. vallitsevaan vapaaseen maailmankauppaan, 2. supistuvaan talouteen ilmastonmuutoksen oloissa, 3. pelkästään kansalliseen tuotantoon perustuvaan talouteen ja 4. vuosia kestävään pakotettuun rajat kiinni -tilanteeseen.
Julkaisu luettavissa tästä.
Lisätietoja: Juha Kuisma puh. 045 884 7884, juha.kuisma@elisanet.fi
Kommentit