Miten Suomessa pitäisi lähivuosina olla ja elää – ainakin hallinnollisesti? KAKSin tiedotteen mukaan Porissa oli luvassa sanan säilän kalistelua, mutta neljä kansanedustajaa kehitti leppoisan asiallisen kesäkeskustelun maakuntien, kuntien, soten, yhtiöittämisen ja valinnanvapauden tulevaisuudesta.
Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen kysyi, millaisen kouluarvosanan runsaan vuoden ikäiselle hallitukselle voi antaa.
”Opettajat” olivat maltillisia. Opposition edustajilta, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Outi Alanko-Kahiluodolta ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta irtosi hallituksen todistukseen kuutonen. Lindtman antoi vain välttävän numeron, koska hallitus on epäonnistunut erityisesti työllisyystavoitteessaan. Alanko-Kahiluoto arvosteli sote-uudistuksen keskeneräisyyttä.
Hallituksen miehet, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja Kokoomuksen edustakuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen antoivat omalle porukalleen kahdeksikon. Satonen korotti arvosanan 8 plussaan, koska hallitus on lähtenyt tekemään säästöt etupainotteisesti.
Oppositiolle Satonen antoi kahdeksikon. Poliittinen debatti on hänen mukaansa ollut tiukinta tällä vaalikaudella. Satonen istuu eduskunnassa neljättä kautta.
Vihreiden Alanko-Kahiluoto luki opposition työvoitoksi eläkkeensaajien asumistuen leikkaamisesta luopumisen. Leikkaus olisi hänen mukaansa merkinnyt 30 000 eläkeläisen putoamista alle köyhyysrajan. Hyvää on myös se, että lasten päivähoidon maksukorotukset on saatu uuteen harkintaan. Päivähoito-oikeuden rajoitusta on monissa kunnissa kieltäydytty toteuttamasta.
Lindtmanin voittolistaan sisältyi myös hallintarekisterin pois vetäminen ja harmaan talouden tutkimusrahojen tason säilyttäminen. Varhaiskasvatuksen maksuja voidaan katsoa uudelleen. Myös Satonen piti maksujen miettimistä viisaana.
Pisteitä turvapaikkakriisin akuuttihoidosta
Mitä hyviä päätöksiä hallitus on tehnyt?
Arto Satonen kehui omaa joukkoa ja eduskuntaa yhteisestä YLE-veropäätöksestä media-alan murroksen keskellä. Antti Kaikkonen piti hyvänä, että eläkkeensaajien asumistuen leikkaamiselta vältyttiin.
Opposition Antti Lindtman antoi hallitukselle tunnustusta turvapaikkakriisin akuutin hoidon onnistumisesta. Myös jatkoajan varaaminen soten valinnanvapausasiasta päättämiseen sai kiitosta.
Outi Alanko-Kahiluoto arvosti varhaiskasvatuksen maksujen korottamatta jättämistä. Sote-uudistuksessa tarvittaisiin nyt yhteistyötä opposition kanssa. Valinnanvapaus ei saa johtaa terveyserojen kasvamiseen.
Euro, karhu vai enkeli?
Miten tästä eteenpäin? Miten nostat Suomen taloudelliseen kukoistukseen? Antti Mykkänen muistutti, että Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson ylpeili äskettäin BKT:n kasvusta yli 4 prosentilla. Johtuuko naapurien ero siitä, että Suomi on euromaa, mutta Ruotsi ei?
Kansanedustajat eivät vastauksissaan eurokarhun nimeä maininneet, eivät kiittäen eivätkä moittien. Muita syitä löytyi mukavasti.
Mistä taloudellista kukoistusta? ”Kikykö” pelastaa?
SDP:n Antti Lindtman kaipasi suomalaisille ahkerille mahdollisuuden tehdä työtä. Emu-puskurit tulisi ottaa käyttöön.
Keskustan Antti Kaikkonen muistutti, että Ruotsi ja Saksa tekivät työmarkkinapoliittisia uudistuksia jo vuosia sitten. Myös Suomessa on jo näkyvissä valoa.
Kokoomuksen Arto Satonen tiesi, että paikallinen sopiminen toimii Ruotsissa.
– Porvarihallituksen aikana luotu hyvä pohja kantaa nyt hedelmää, hän muotoili.
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto totesi, ettei ole järkeä leikata koulutuksesta, koska koulutus voi kehittää visioita. Ruotsissa huomiota kiinnittää muun muassa se, että pienten lasten äidit osallistuvat työelämään yleisemmin kuin Suomessa. Osa-aikainen työ on tavallisempaa kuin meillä.
Koulutuksestakin on leikattu, mutta Arto Satonen muistutti, että Suomessa koulutukseen panostaminen BKT:hen verrattuna on edelleen Euroopan kärkeä.
18 maakuntaa on askel eteenpäin
Soten järjestämisvastuu on päätetty antaa 18 maakunnalle. Oikein vai väärin, Antti Mykkänen kysyi.
– Oikea ratkaisu, Antti Lindtman totesi.
Outi Alanko-Kahiluoto hyväksyi maakuntien määrän, mutta harmitteli, että järjestämisvastuu ja vastuu rahoituksesta eivät ole yksissä käsissä. Asiantuntijat esittivät, että olisi voitu päätyä viiteen leveäharteiseen järjestäjään.
– 18 maakunnan mallilla mennään, se on iso askel eteenpäin, Arto Satonen sanoi.
Alanko-Kahiluoto toivoi, että sotessa tukeuduttaisiin enemmän nykyiseen malliin. Ei ole hyvä, jos päädytään tilanteeseen, jossa julkiselta puolelta palveluja leikataan ja yksityisiä palveluja käyttävät ne, joilla on siihen varaa.
Antti Kaikkonen sanoi, etteivät tavoitteena ole säästöt, vaan kulujen ennakoitua maltillisempi kasvu. Erikoispalveluja voidaan keskittää: kerran elämässä tapahtuva lonkkaleikkaus voidaan tehdä vaikka toisella puolella Suomea.
– Käyttäjät pääsevät valitsemaan. Kaikkein vaativin hoito tulee kuitenkin tapahtumaan julkisen palvelujärjestäjän kautta, Arto Satonen linjasi.
Kunta on elinvoimainen ja kaavoittaa
Noin puolet kuntien rahasta siirtyy soten myötä maakunnille. Mitä tehtäviä kunnille jää?
Arto Satonen nosti päällimmäiseksi kunnan elinvoimaisuuden edistämisen.
Antti Lindtman muistutti kaavoitusmonopolista. Päättäjien pöydillä on paljon kaavoitus- ja maankäyttöasioita. Lindtman olisi valmis ottamaan enemmän työllistämisvastuuta kunnille. TE-palvelut pitäisi antaa ainakin suurimpien kaupunkien hoidettaviksi.
Miten demokratia voi?
Järjestelmän hyväksyttävyys alkaa olla heikko, jos vain puolet kansalaisista äänestää. Ruotsissa kansalaisten äänestysprosentti on korkea. Samaan päivään on niputettu neljät vaalit. Auttaisiko niputtaminen nostamaan osallistumisintoa Suomessakin?
Antti Lindtman yhdistäisi kunta- ja maakuntavaalit. Antti Kaikkonen mahdollistaisi sähköisen äänestämisen. Outi Alanko-Kahila etsisi viriä kunta- ja maakuntavaalien yhdistämisestä, mutta muitakin muutoksia tarvittaisiin.
Kirjoittanut: Pirjo Tuusa, kuva: Suomi Areena
Kommentit