Keskustan jäsenistössä on edelleen merkittävä määrä maanviljelijöitä ruuhka-Suomen ulkopuolelta, kokoomuksen jäsenet ovat useasti korkeakoulutettuja tai yrittäjiä suurimmista kaupungeista ja vasemmistopuolueiden voidaan edelleen nähdä edustavan työntekijöiden intressejä. Erot heijastuvat myös puolueiden kannattajarakenteissa.
Tutkimuksen mukaan puolueiden välillä on myös selkeitä jakolinjoja, kun tarkastellaan jäsenistön verkostoja. Suurilla perinteisillä puolueilla on esimerkiksi selkeästi enemmän yhteyksiä elinkeinoelämään, ammattijärjestöihin ja kunnallispoliittisiin tahoihin. Perussuomalaiset ja vihreät näyttäisivät kiinnittyvän muita puolueita voimakkaammin taloudellisten intressiryhmien ulkopuolelle.
Vihreiden jäsenet ovat sidoksissa monipuolisesti erilaisiin verkostoihin, kuten ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöihin sekä yliopistoinstituutioon. Perussuomalaisilla on keskimääräistä voimakkaampi side erilaisiin sosiaalisen median verkostoihin.
Tutkimus perustuu syksyllä 2016 kerättyyn kyselyaineistoon, jossa oli mukana kuusi suurinta puoluetta ja yhteensä 12 427 näiden jäsentä. Tutkimuksessa on selvitetty kuuden suurimman puolueen jäsenrakenteita ja jäsenten sosiaalisia verkostoja. Puolueiden kannattajarakenteita peilataan lisäksi Suomi 2014 -kyselytutkimuksen tuloksiin.
Eilen julkistetussa (27.3.) Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot -tutkimuksessa oli yksi virheellinen taulukko (Puolueiden jäsenrakenteet, Liitetaulukko 2, sivu 89). Nyt taulukko on korjattu tutkimusjulkaisuun. Pahoittelemme virhettä.
Tutkimus luettavissa tästä.
Lisätietoja:
Ilkka Koiranen VTM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, puh. 02 94503072
Aki Koivula VTM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, puh. 050 4367381
Arttu Saarinen VTT, dosentti, Turun yliopisto, puh. 050 5630600
Pekka Räsänen VTT, professori, Turun yliopisto, puh. 050 567 2230
Hei,
Tutkimusjulkaisu on jälleen luettavissa eilisten ongelmien jälkeen. Se löytyy täältä: http://kaks.fi/julkaisut/puolueiden-rakenteet-jaseniston-verkostot/
Mistä tutkimusaineisto olisi ladattavissa?
Iän mukana kokemus ja päätöksentekotaito karttuu. Useissa länsimaissa vaativiin valtion johtotehtv iin valittavat ovat 60-75 vuotiaita. Suomessa on lievää ikäsyrjintää ja kokemuksen merkityksen aliarviointia.
Numeraalisten ikälukujen lisäksi tutkijoiden kannttaa tutkia miten paljon parempia päättäjiä 60-75 vuotiaat ovat kuin 25-40 vuotiaat.