Häntä tuki PT:n johtaja Elina Pylkkänen: ”Ei ole mitään yleispätevää – edes tutkimuksessa. Tutkimukset eivät voi koskaan olla tyhjentävää faktaa”. Pylkkäsen mukaan kunnissa pitäisi ottaa huomioon alueen erityspiirteet, olosuhteet ja väestön hyvinvointi. Vielä päätöksentekoa tärkeämpää on toimeenpano.
Julkisiin tilastoihin ja yliopistojen tutkimuksiin luotetaan eniten
Tuore pääjohtaja Markus Sovala uskoo, että Tilastokeskuksen luottamuksen taustalla on riippumattomuus ja ammattitaito. Tilastokeskus tuottaa puolueetonta tietopohjaa, jota hyödynnetään eri tutkimuksissa ja päätöksenteossa. Tilastojen tulkinta jätetään muiden tahojen tehtäväksi. PTT:n Markus Lahtinen pohtikin, miksi pieni osa ei luota julkisiin tilastoihin ja tuo esiin tilastojen tuottamisen ja tulkinnan eron: ”tulkintojen ei pitäisi vähentää raakadatan luotettavuutta.”
Grönlund oli ilahtunut, että yliopistojen tutkimuksiin luotetaan edelleen. ”Yliopistot poikkeavat siinä määrin, että lähes kaikki tutkimukset ovat käyneet läpi vertaisarvioinnin ja kestävät hyvän vertailun.” Yli puolet kansasta luottaa elinkeinoelämän tutkimuslaitoksiin. Pylkkänen korosti, että myös heiltä vaaditaan tutkimuksen objektiivisuutta ja riippumattomuutta. Edunvalvonnassakin on tärkeää vedota luotettaviin tietolähteisiin. Myös PTT:n Lahtinen totesi, että ”uskottavuus lähtee siitä, että toimitaan tutkimuslaitoksena eikä etujärjestönä.”
Lahtinen pohti ajatushautomoiden alhaista luottamusta ja huomautti, että ajatushautomoiden tiedot ovat usein tulkintaa muista tutkimuksista ja tilastoista. Useat ajatushautomot ovat puolueita lähellä. Demos Helsingin perustaja Aleksi Neuvonen näkee, että ajatushautomoiden tehtävänä on tuottaa rohkeasti hypoteeseja asioista, jotka ovat vasta nousemassa tai joista ei ole tilastoja. Hypoteesit voivat auttaa päätöksentekijöitä, suunnittelijoita ja kansalaisia löytämään ratkaisuja. Näitä hypoteeseja voidaan sitten tutkimuksella vahvistaa tai kumota.
Sovala nosti esiin Tilastokeskuksen toisen tehtävän – ”auttaa yhteiskuntaa tietohuollossa, johon perinteiset tilastot eivät pääse mukaan”. Tietotuottajat eivät kuitenkaan voi tietää, mistä kaikesta yhteiskunnassa tarvitaan nopeasti päivittyvää tietoa. Päättäjät puolestaan eivät voi tietää, mitä tietopohjia on käytettävissä. Sovalan mukaan olisi tärkeää saada sellainen dialogi, jossa päätöksentekijä kertoo tarpeistaan ja tiedontuottaja kertoo mahdollisuuksista ja haetaan yhteistä mahdollisuuksien aluetta.
Keskustelu tutkimusten, tilastojen ja ennusteiden luotettavuudesta käytiin Teamsissa. Keskustelun pohjana toimi KAKSin kansalaiskyselyn tulokset:
Kansalaiset: Julkisiin tilastoihin luotetaan eniten, ajatushautomoiden tutkimuksiin vähiten
Kommentit