Karkeasti arvioituna hallinto-oikeus kumoaa vuosittain hieman yli tuhat kuntaviranomaisen päätöstä. Suuri osa palautuu uudelleen valmisteltavaksi. Eniten valituksia ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, seuraavaksi ympäristö- ja rakennusasioissa. Paljon valituksia tulee myös koulukuljetuksista, jotka kuuluvat opetustoimeen.
– Tilastojen perusteella noin 20–30 prosenttia valitetuista päätöksistä kumotaan hallinto-oikeudessa, arvioi professori Kirsi Kuusikko Lapin yliopistosta.
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitetaan reilusta 20 prosentista hallinto-oikeuden ratkaisuja.
Päätösten elinkaaressa monta kompastuskiveä
Viranomaisen on mukauduttava tuomioistuimen päätökseen, mutta Kuusikon mukaan oikeuskanslerin ratkaisuista nähdään, että näin ei suinkaan aina käy.
– Virkamiehet eivät ole juristeja. Hallinto-oikeuden päätöstä ei aina ymmärretä, ja usein oma päätös on jo saatettu laittaa täytäntöön. Miten olisi pitänyt varautua? Oikeustieteen klassikkoteoksetkaan eivät puhu tästä mitään, Kuusikko toteaa.
Näihin paikallishallinnon tuttuihin kysymyksiin etsitään vastauksia Lapin yliopistossa alkavassa tutkimuksessa. Professori Kuusikon mukaan tavoitteena on tuottaa kuntiin hyviä käytäntöjä, kun ensin selvitetään, millaista apua tarvitaan.
Käytännön tilanteet ovat kunnissa moninaisia. Puretaanko jo aloitettu rakennus? Voiko koulukyydin järjestää vain talviaikaan? Jatkovalitetaanko päätöksestä, ja kuka valituksesta kunnassa päättää?
– Harvoin esimerkiksi lupapäätöksissä määrätään antamaan lupa, vaan oikeus päättää, että tällä perusteella lupaa ei voi evätä. Ymmärtääkö kunnan virkamies, missä on tehty virhe? Entä millaisia tulkintaongelmia oikeuden päätös aiheuttaa täytäntöönpanossa? Kuusikko selvittää.
Kirsi Kuusikko täsmentää ongelmakohtia puhumalla hallintopäätöksen elinkaaresta. Tutkimuksessa selvitetään, miten kunnissa osataan varautua jo ennakolta siihen, että hallinto-oikeus saattaa kumota kunnan päätöksen. Toinen ongelmakohta on osaaminen palautetun päätöksen käsittelyssä ja kolmas valituksen kohteena olevan asian käytännön hoitaminen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyaikana.
Sovittelu osaksi hallinto-oikeutta?
Kirsi Kuusikko toivoo, että tutkimuksesta saataisiin tietoa, jonka pohjalta hallinto-oikeuteen voitaisiin harkita sovittelumekanismeja.
– Suomessa ajatellaan hyvin muodollisesti, että hallinto-oikeus vain ratkaisee ja palauttaa. Tähän legalistiseen perinteeseen sovittelu sopii huonosti, Kuusikko toteaa.
Sovittelulla on pitkä perinne Ranskassa, ja EU-tuomioistuin muistuttaa jossain määrin Ranskan hallinto-oikeutta.
– Kansainvälisillä areenoilla sovittelua käytetään sen varmistamiseksi, että kumpikin osapuoli ymmärtää päätöksen, ja hallinto-oikeus ymmärtää viranomaisen ja asiakkaan rajapintaa. Meillä ajatellaan, että hallinto-oikeus ymmärtää liikaakin viranomaisen harkintavaltaa. Viranomainen on oikeassa, ellei toisin todisteta, Kuusikko kuvaa.
Vallan kolmijako-opista huolimatta hallinto-oikeudessa tehdään jo hyvin konkreettisia ratkaisuja, jotka ovat Kuusikon mukaan lähellä sovittelua. Esimerkiksi ampumarataluvissa asukkaat valittavat usein häiriöstä, ja hallinto-oikeus voi muuttaa luvan ehtoja määräämällä, että sunnuntaisin radalla voi ampua vasta kello 12 jälkeen.
– Näissä asioissa harkitaan, mikä on kohtuuton haitta tai erityinen syy. Toisaalta tämä harkinta pitäisi osata jo kunnassa ja sen pohjalta tehdä hyviä päätöksiä, joista ei valiteta, Kuusikko sanoo.
Sovittelun riskinä on Kuusikon mukaan tuomioistuimen puolueettomuuden vaarantuminen. Se edellyttäisi myös suullista käsittelyä, joka on kirjallista kalliimpi.
Hyviä tutkimustapauksia etsitään
Kirsi Kuusikko muistuttaa, että hallinto-oikeuden tutkijat eivät tee tutkimuksia vain toisille juristeille, vaan kohdeyleisöä ovat lähes kaikki maallikot, luottamushenkilöt ja virkamiehet.
– Tutkimus helpottaa virkamiesten työtä ja turvaa yksilön oikeuksia, jotta kaikki sujuisi.
Kuusikko kannustaakin kuntatoimijoita ottamaan yhteyttä Lapin yliopistoon ja jakamaan niin ongelmiaan kuin osaamistaan hallintopäätöksissä.
– Tutkimuksen alussa louhimme ongelmakenttää, jotta osaamme kiinnittää huomion oikeisiin kysymyksiin. Tässä kaikki kuntien kokemukset ovat hyödyksi, Kuusikko rohkaisee.
Tutkimustuloksia on tarkoitus jakaa kunnille esimerkiksi kokoamalla hyvistä käytännöistä listoja. Ne auttaisivat pientenkin kuntien virkamiehiä, jotta toimintatapoja ei tarvitsisi erikseen selvittää moneen kertaan vaihtuneiden edeltäjien jäljiltä.
Hallintotuomioistuinten toimintaa säätelevä prosessilaki uudistuu vuoden alussa, ja vaikuttaa muun muassa valituslupakäytäntöihin. Osaamisen päivitystä hallintopäätöksissä tarvitaan siis varmasti jatkossakin.
Lapin yliopiston Hallintopäätöksen elinkaari -tutkimushanke. KAKS rahoittaa tutkimusta.
Kommentit