Puoluevalinnan yleiset perusteet näyttävät tutkimuksen mukaan nojaavan kolmeen tekijään: Aatteellisideologiseen puoluekiinnittymiseen ja tapaäänestämiseen, puolueen ehdokasasetteluun ja suosituksiin sekä muutos- ja vaihtelunhaluun.
Tulevia kuntavaaleja silmällä pitäen kiintoisaa on, että puolueen toiminta yleensä koko maassa (62 %) on tärkeämpi valinnan peruste kuin puolueen toiminta neljän edellisen vuoden aikana omassa kotikunnassa (52 %). Puolueen kyvykkyys ajaa sen sosiaaliryhmän etuja (57 %), johon vastaaja kuuluu, on listalla tärkeysjärjestyksessä kolmantena.
Kaverit ja vaalikone eivät vaikuta merkittävästi puoluevalintaan
Valintaperustelujen kärki osoittaa, että puolueiden harjoittamaan politiikkaan kohdistuvilla mielikuvilla ja odotuksilla sekä perinteillä on keskeinen rooli kuntavaalien puoluevalinnassa. Näin on etenkin niiden keskuudessa, jotka aikovat varmasti käydä äänestämässä. Vähemmän keskeisiä, joskaan ei merkityksettömiä, ovat protesti, halu näpäyttää päättäjiä ja vaihtelunhalu.
Vaalikoneen tarjoama tulos on myös puoluevalinnan häntäpäässä. Vain joka viidenteen (18 %) se vaikuttaa edes melko paljon. Todennäköisin vaalikoneen käyttäjä on alle 40-vuotias vihreiden tai vasemmistoliiton äänestäjä. Vähiten koneen tulokselle antaa painoa yli 60-vuotias SDP:n tai keskustan kannattaja.
Puolueiden kannattajien välillä on eroja
Kaikkien puolueiden kannattajien mielestä ratkaisevaa puoluevalinnassa on se, mikä on kannatetun puolueen aatteellinen linja eli yleisnäkemys siitä, millaiseksi puolue haluaisi yhteiskunnalliset olot järjestää, ja kuinka tämä tulisi tehdä.
Tulosten mukaan etenkin kokoomuksen, SDP:n ja keskustan kannattajat painottavat keskimäärää enemmän vakiintunutta puolueensa kannattamista. Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa valintaperusteena on keskimäärää useammin protesti.
Tuloksia voi tarkastella myös toisin päin. Kokoomuksen tukijat eivät tunnista itsestään sitä, että olisivat äänestämässä kuntavaaleissa muutos- tai vaihtelunhalusta. Vihreiden tukijat torjuvat muita selvästi voimakkaammin sen, että ratkaisevaa puoluevalinnassa olisi puolueen julistautuminen jonkin tietyn tai tiettyjen sosiaaliryhmien etujen ajamiseen.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy).
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 26.–30.11 2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.046. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimus luettavissa: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087
Kommentit