Hirosakin linna-alue on yksi lahjoituskohde. Kuva: Toni Ryynänen uutiset / 12.03.2021

Japanista ideoita kuntien ja alueiden kehittämiseen Suomessa

Tuoreessa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksessa tarkasteltiin Japanissa käytössä olevaa kotiseutulahjoitusjärjestelmää (furusato noozei), joka on onnistunut yhdistämään lahjoituksia tekevät kansalaiset, yksityisen sektorin alustayritykset, kunnat ja niissä toimivat paikalliset yritykset sekä valtion ohjaus- ja verojärjestelmän. Kotiseutulahjoitusjärjestelmässä ihmiset voivat digitaalisten alustojen kautta tehdä rahalahjoituksia valitsemalleen kunnalle tai maakunnalle. Japanin kotiseutulahjoituksen kaltaiset innovaatiot voisivat uudistaa kunta- ja aluekehittämistä myös Suomessa.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Digitaaliset alustaekosysteemit ja kuntien elinvoima – tapaustutkimus Japanista” -tutkimusraportissa arvioidaan alustatalouden toimintaperiaatteita sekä monitoimijaisten alustaekosysteemien mahdollisuuksia aluekehityksen ja kuntien elinvoiman lisäämisen näkökulmista.

Alustatalouden ratkaisut ovat yksityisen sektorin menestystarinoita, mutta julkisella sektorilla esimerkkejä alustaekosysteemeistä on niukemmin. Tällainen alustaekosysteemiratkaisu on kuitenkin toteutettu menestyksekkäästi Japanissa.

–Tarkoituksenamme oli selventää, miten tässä haastavassa tehtävässä on onnistuttu ja millaisia toimintaperiaatteita alustaekosysteemi hyödyntää, toteaa tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen. Tutkimukseen haastateltiin japanilaisia alustayrityksiä, kuntia ja kunnissa toimivia yrityksiä.

Tutkimustulokset ovat käyttökelpoisia alustatalouden toimintaperiaatteita soveltavassa ja alustaekosysteemeiden luomiseen tähtäävässä kunta- ja aluekehittämisessä. Puhtaasti yritysvetoisten alustojen toimintamallit eivät sovellu sellaisenaan julkiselle sektorille, vaan lähtökohtana pitäisi olla systeemitasoiseen ja yhteisesti hyväksyttyyn muutokseen pyrkiminen sekä kaikkia osapuolia reilulla tavalla hyödyttävät ratkaisut.

Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa Digitaalisen alustatalouden toimintaperiaatteet ja kuntien elinvoimapolitiikka (DATE) -hankkeessa (2019–2020). Tutkimus julkaistaan Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Julkaisut-sarjassa.

Lisätietoja: Vanhempi tutkija Toni Ryynänen (050 311 9398), tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen (044 308 5322) ja tutkija Ryo Umeda, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Kuvassa tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, vanhempi tutkija Toni Ryynänen, Wataru Sako ja tutkija Ryo Umeda.
#aluekehitys #alustatalous #digitalisaatio #Japani #kotiseutulahjoitus #lahjoitus #talous

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.