– Lukioiden määrä vähenee
Yli puolet kuntien sivistysjohtajista (56 %) uskoi lukioiden määrän vähenevän ja vajaa puolet (43 %) säilyvän entisellään maakunnassaan. Ammatillisten oppilaitosten määrän arvioitiin pääsääntöisesti (62 %) säilyvän ennallaan. Vähenemiseen uskoi yksi kolmesta (35 %), käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön sivistysjohtajille teettämästä kyselystä.
Peräti yhdeksän kymmenestä (90 %) arvioi, että yläasteiden määrässä ei tapahdu lähiaikoina muutoksia. Seitsemän prosenttia arvioi niiden vähenevän ja kolme prosenttia lisääntyvän. Ala-asteiden vähenemiseen uskoi reilut yksi neljästä (28 %). Nykyistä määrää piti todennäköisenä kaksi kolmesta (68 %) ja lisääntymistä neljä prosenttia.
Yliopistojen ja korkeakoulujen määrän uskottiin hyvin vahvasti (89 %) säilyvän omassa maakunnassa ennallaan. Vain joka kymmenes (10 %) arveli vähenevää suuntaa. Tällöin todennäköisimmin on kyse ammattikorkeakoulusta.
– Digitalisaatio, pedagogiikka ja oppimisympäristöt tärkeimmät kehittämiskohteet
Oman kunnan keskeisimmät koulutuksen kehittämistavoitteet ovat selvät. Kolme neljästä (74 %) sivistysjohtajasta piti tärkeimpänä digitalisaation vahvistamista (74 %). Kakkosena oli oppimisympäristöjen uudistaminen (70 %) ja kolmantena pedagogiikan vahvistaminen (62 %).
– Koulutustakuu ja ryhmäkokojen pienentäminen eivät innosta
Puolet vastaajista nostivat seuraavaan kolmen ryhmään arvioinnin kehittämisen (53 %), oppimisen ja koulunkäynnin/kasvun tuen vahvistamisen (52 %) ja liikunnan lisäämisen päivään (50 %). Hännän huippuina tulivat tarjonnan monipuolistaminen (5 %), koulutustakuun edistäminen (3 %) ja ryhmäkokojen pienentäminen (3 %)
– Sivistystoimen yhteistyö säilyy ennallaan tai lisääntyy
Kuntien sivistystoimen yhteistyö säilyy lähivuosina ennallaan. Näin arvioi osa-alueesta riippuen yli puolet sivistysjohtajista (51-65 %). Ainoastaan nuoriso- ja aikuiskoulutuksessa niukka enemmistö (51 %) arvioi yhteistyön lisääntyvän. Yhteistyön vähenemiseen uskoi vain pieni vähemmistö (1-3 %).
– Kirjasto, urheiluseurat ja kansalaisopistot tärkeimmät vapaa-ajan palvelut
Sivistysjohtajien vastauksissa nousi esille kolme harrastusmuotoa, joita kaikki sataprosenttisesti pitivät erittäin tai melko tärkeinä. Ne olivat kirjastot, kansalaisopistot, joissa voi harrastaa mm. kulttuuritoimintaa sekä kuoro, harrastelijaorkesteri/-teatteri, johon voi osallistua. Kärjessä olivat myös urheiluseurat/järjestöt, kunnan tarjoamat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa, sekä järjestöt, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa kulttuuritoimintaa. Hännän huipuiksi jäivät huipputason urheilukilpailut ja ottelut, joita piti tärkeänä vajaa puolet (49 %) vastaajista.
Tutkimus kokonaisuudessaan luettavissa tästä.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kysely kuntien sivistystoimen johtajille (SurveyPal) lähetettiin tammikuussa 2018 sähköpostitse 287 sivistystoimenjohtajalle. Kyselyyn vastattiin ajanjaksolla 8.–19.01.2018. Vastauksia saatiin yhteensä 97. Vastausprosentti oli 34. Vastaajina olivat alle 100.000 asukkaan kuntien ja kaupunkien sivistystoimen johtajat.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit