8300 asukkaan Higashikawan kunta Japanin Hokkaidossa käänsi pitkään laskeneen väestökehityksen kasvuun noin 20 vuotta sitten. Kunnassa päätettiin luottaa paikallisiin ihmisiin ja alueen mahdollisuuksiin. Kehittämisen johtolangaksi on viime vuosina työstetty erityistä omaa tyyliä (Higashikawa style), jonka suuntaisesti kuntajohto ja yrittäjät toimivat.
Oma tyyli tarkoittaa kunnan viranomaisten, yrittäjien ja kuntalaisten yhteistä tarinaa, joka perustuu tunnistettuihin vahvuuksiin. Sitä ei kutsuta strategiaksi. Kyse on kehitystarinasta, joka tehdään mahdollisimman näkyväksi kirjoittamalla ja käytännön toiminnalla. Kunnan tyyli on enemmän kuin ulospäin suuntautuvaa markkinointia. Siihen liittyy aktiivista kanssakäymistä. Kunnassa päätettiin panostaa kuntalaisten palveluista erityisesti opetukseen ja kulttuuriin.
Higashikawan tyylistä on viime vuosina julkaistu kaksi kirjaa. Niissä kuvataan tapauksia, joissa kunnan tyyli näkyy ymmärrettävästi arjen toimissa. Päärooleissa ovat kuntalaiset ja yrittäjät, jotka kertovat elämästään ja toiminnastaan osana kunnan kehittämistä.
Kunnan vakituisten asukkaiden ja yrittäjien sitoutuminen kehittämiseen ei kuitenkaan yksin riitä. Siksi Higashikawasta päätettiin tehdä myös fanittamisen kohde. Kunta tavoittelee intohimoisia ihailijoita, jotka ovat valmiita tukemaan kunnan kehittämistä. Kiinnostuksen herättäminen edellytti oman tyylin luomista sekä sen yhdistämistä kunnan palveluihin ja tuotteisiin.
Fanikulttuurin luomiseksi Higashikawa käynnisti 2008 osakasjärjestelmän, joka mahdollistaa ulkopuolisten henkilöiden sitouttamisen kunnan kehittämiseen. Vastineeksi fanit saavat etuja paikallisista palveluista ja tuotteista. Fanijoukko lähti heti kasvuun ja siihen kuuluu nykyisin satoja henkilöitä.
Japanissa myös valtio tukee tämänkaltaista kuntien aktiivisuutta. Pääministeri Aben hallitus käynnisti samaan aikaan kotiseutulahjoitusjärjestelmäksi kutsutun menettelyn, jonka kautta Higashikawan kaltaisten aktiivisten kuntien on mahdollista saada kansalaisten lahjoituksia kehittämisprojekteille. Japanilaiset voivat lahjoittaa varoja valitsemalleen kunnalle digitaalisten alustojen kautta ja siten osoittaa suoraan tukensa valituille kehittämistoimille. Vastalahjoiksi lahjoittajat saavat paikallisia tuotteita.
Higashikawan kunta tarjoaa kiinnostavan esimerkin elinvoiman kehittämisestä. Se perustuu sekä kuntalaisten että kuntaa fanittavien ihmisten ja yritysten aktiiviseen osallistamiseen kunnan kehittämishankkeisiin. Tämä onnistuu siksi, että kunnalla on aito, omaleimainen ja paikallinen tyyli, joka voidaan viestiä johdonmukaisesti ja myönteisesti käytännön esimerkkien kautta.
Saimme klassisen todisteen Higashikawan tyylin elävyydestä, kun jatkoimme matkaa paikallisella taksilla juna-asemalle. Kuljettaja tunnisti kysyttäessä heti kuntansa tilanteen ja totesi: ”Meillä on täällä tekemisen meininki.”
Kommentit