Julkaisut

Suomen terveydenhuoltojärjestelmän vakavimmat ongelmat, kuten rahoituksen ja työvoiman saatavuuden vaikeudet, ovat suoraa seurausta lääketieteen paisumi-sesta, monimutkaistumisesta ja pirstaleisesta järjestel-mästä. Perusterveydenhuolto on joutunut ottamaan uusia tehtäviä, jotka ovat invalidisoineet terveyskes-kuksen toimintaa. Siten perusterveydenhuolto tarvitsee uudelleenarviointia siitä, mitkä toiminnat ovat todella välttämättömiä toiminnan kannalta. Lääketieteen kasvu on suurelta osin hyödyllistä, koska se lisää hoitomahdollisuuksia. Hyöty ei kuitenkaan…

Suomessa on löydettävä ratkaisut julkisen talouden 10 miljardin kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen tulevien hallituskausien aikana. Myös julkinen hallinto voi parantaa tuottavuuttaan, jos hallintoa uudistetaan nykypäivään. Tätä kehittämistyötä on mahdollista työstää hallinnon siiloja purkamalla. Valtaa jakamalla voidaan ennen kaikkea parantaa palveluja ja antaa yhteiskunnalle merkittäviä kehitysimpulsseja. Tämän julkaisun neljä kirjoittajaa tarkastelevat hallintoa, hallinnon tuottavuutta ja julkisen talouden…

Kestävyyden merkitys julkisella sektorilla on viime vuosina korostunut entisestään. Voidaankin sanoa, että sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden edistäminen on yksi kuntien merkittävimmistä tehtävistä tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien, sosiaalisen eriarvoistumisen ja taloudellisten haasteiden ristitulessa. Tutkimuksen huomion kohteena on ollut kestävyysilmiön ymmärrys osana kuntaorganisaation toimintaa ja kunnan taloutta sekä kestävyyden johtamiseen liittyvä tietopohja. Tutkimushankkeen koottuna tuloksena…

Ikääntyneiden hoito ja asuminen aiheuttavat runsaasti erilaisia kustannuksia, joista osa jää helposti piiloon. Suunniteltaessa ikääntyneiden hoidon asiakasmaksuja erilaiset kustannukset tulisi huomioida tarkasti, jotta voitaisiin taata ihmisille heidän tarvitsemansa hoito. Tässä pilottitutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan sitä, miten ikääntyneiden hoidon kustannusten hillinnän toteutumista voidaan arvioida. Tutkimuksen tarkoitus on kehittää ja kokeilla menetelmää, jolla voidaan kattavasti arvioida ikääntyneiden hoidon…

Kunnat ja kaupungit ovat merkittäviä suomalaisia yritysomistajia. Tästä syystä ne ovat oleellinen osa keskustelua suomalaisen omistajuuden merkityksestä ja kriittisyydestä. Tämä tutkimus keskittyy kuntien strategiseen omistajuuteen. Tutkimuksen keskeinen havainto on, että monesti omistamisen päämääriltä puuttuu strateginen linjak-kuus eli omistamiseen liittyvien kysymysten asemointi suhteessa kuntastrategian omistajapoliittisiin linjauksiin sekä omistettavan kohteen strategisiin päämääriin. Myöskään omistamiseen liittyvä osaaminen ei…

Tämä raportti käsittelee kolmen kunnallisen vaikuttamiselimen vaikutusvaltaa. Raportissa tarkastellaan nuorisovaltuustojen, vanhus- ja vammaisneuvostojen jäsenten sekä poliitikkojen käsityksiä vaikutusvallasta kyselytutkimuksen avulla. Tuloksista havaitaan, että nuorisovaltuustojen jäsenet kokivat eniten sekä sisäistä että ulkoista vaikutusvaltaa. Nuorisovaltuustoilla on myös vahvin rooli kunnallisissa päätöksentekoelimissä verrattuna muihin neuvostoihin. Poliitikot suhtautuvat neuvostoihin positiivisesti ja ovat niiden vaikutusvallan kasvattamisen kannalla ainakin silloin, kun…

Tässä tutkimuksessa selvitettiin Suomen kuntien huoltosuhdeongelmaa laajasti niiden käyttötalouden kautta ajanjaksolla 2015–2019. Tarkasteltavia huoltosuhteita olivat väestöllinen huoltosuhde ja sen osatekijät eli lapsi- ja vanhushuoltosuhde. Tutkimustulokset osoittavat, miten erilaisissa tilanteissa maakunnat ovat huoltosuhteiden ja niihin liittyvien käyttötalouden riippuvuuksien osalta. Huoltosuhteiden korjaamisen ”yleislääkkeet” eivät sovellu kaikille maakunnille samanlaisina, vaan asia vaatii yksilöllisiä ja räätälöityjä ratkaisuja. Tämä tulisi…

Millaisen arvosanan saa 2000-luvun kuntajohtaminen päättäjiltä itseltään? Mihin johtamisessa ollaan tyytyväisiä, mikä sapettaa? Mitkä ovat johtamisen tärkeimmät tulevaisuuden haasteet? Mitä ominaisuuksia odotetaan tulevaisuuden kuntajohtajilta? Näihin kysymyksiin antaa vastauksia tutkimus ”Suomalaisen kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus 2022”.

Julkispalvelut kärsivät kuormittavista työoloista ja matalista palkoista. Osa palveluista on jo niin kriittisessä tilanteessa, että niiden menot tulevat kasvamaan joka tapauksessa joko hallitusti tai hallitsemattomasti. Julkaisussa eritellään, millaisilla poliittisilla valinnoilla vaikutetaan siihen, kumpaa reittiä julkispalvelut kehittyvät. Julkisalojen tilannetta tulisi ratkoa muuttamalla palkoista sopimisen tapaa. Prosenttikorotuksista tulee siirtyä euromääräisiin korotuksiin, joilla kehitetään matalapalkka-ammattien peruspalkkoja. Julkispalveluiden työntekijöitä…

Sosiaalihuollossa sähköisten palvelujen kehittyminen on muuttanut olennaisesti työntekemisen tapoja. Sähköisiin palveluihin liittyy odotus nopeudesta ja tehokkuudesta, mut-ta myös pelkoa, huolenaiheita ja riskejä. Työntekijöille syntyy sähköisiä palveluja tarjoavassa ammatillisessa työssä tilantei-ta, jotka rakentuvat hyväksytyn ja ei hyväksytyn toimintata-van välille. Millaisilla toimintatavoilla turvaamme sähköisissä palveluissa eettisesti kestävät ratkaisut sosiaalipalveluissa? Mistä teki-jöistä rakentuu eettisesti kestävä sosiaalityö digitalisoituvas-sa yhteiskunnassa?…