kuva Esa Ervasti/Vastavalo
Mökkibarometri 2025 osoittaa, että mökkeilyllä on Suomessa edelleen vahva asema. Maassa on noin 500 000 vapaa-ajan asuntoa, ja yhtä mökkiä käyttää keskimäärin 4,3 henkilöä. Mökeillä vietettiin vuonna 2024 keskimäärin 85 vuorokautta, mikä osoittaa mökkeilyn palanneen lähelle korona-ajan mökkibuumia edeltänyttä tasoa.
Mökkien merkitys ulottuu pitkälle kuntien arkeen. Jopa 61 prosenttia vapaa-ajan asunnoista sijaitsee eri kunnassa kuin omistajan vakituinen koti.
Monissa kunnissa vapaa-ajan asukkaat muodostavatkin merkittävän osan alueen käyttäjistä, asiakkaista ja palveluiden ylläpitäjistä.
Taloudellisesti ilmiö on huomattava. Mökkiläisten välitön rahankäyttö oli vuonna 2024 noin 3,8 miljardia euroa, ja välilliset vaikutukset mukaan lukien mökkeilyn kokonaisvaikutus Suomen talouteen nousi noin 6,4 miljardiin euroon.
Mikkelissä mökkeily on osa elinvoimastrategiaa
Jos mökkeilyn merkitystä haluaa tarkastella käytännössä, Mikkeli tarjoaa kiinnostavan esimerkin.
Mikkelin matkailun kasvuohjelman mukaan kaupungissa on yli 10 000 vapaa-ajan asuntoa, joista valtaosa on ulkomaakuntalaisten omistuksessa.
Mökkeilyn taloudellinen vaikutus ulottuu kauppaan, rakentamiseen ja palveluihin tavalla, joka ei näy täysimääräisesti matkailutilastoissa.
– Kyse on paljon laajemmasta ilmiöstä kuin matkailusta. Vapaa-ajan asumisessa voidaan puhua kausiasumisesta sekä osa-aikaisesta asumisesta, jossa vietetään pitkiä aikoja alueella ja jossa on paljon vakituista asumista muistuttavia piirteitä, sanoo Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n projektipäällikkö Tuula Pihkala, joka vastaa vapaa-ajan asumisen kehittämisestä Mikkelin seudulla.
Hänen mukaansa vapaa-ajan asumisen merkitys näkyy myös kaupungin uudessa strategiassa, jossa vapaa-ajan asukkaat on tunnistettu tärkeäksi osaksi kunnan elinvoimaa.
Kasvuohjelman mukaan Mikkelissä oli vuonna 2023 lähes 34 000 ulkomaakuntalaista mökin käyttäjää. Heidän käyttövuorokautensa vastasivat miljoonia henkilövuorokausia vuodessa.
Mökkiläisten ostovoima turvaa palvelut
Vapaa-ajan asukkaiden vaikutus näkyy erityisesti paikallisessa yritystoiminnassa.
– Mikkelissä on vapaa-ajan asumisen ansiosta kymmeniä tuhansia ihmisiä enemmän kuin tilastoitu väkiluku osoittaa. He tuovat alueelle ulkopuolista rahaa ja ylläpitävät kulutuskysyntää. Moni yrittäjä on todennut, että ilman vapaa-ajan asukkaita yrityksen toimintaedellytykset olisivat huomattavasti heikommat, Pihkala kertoo.
Mikkelin matkailun kasvuohjelman mukaan ulkomaakuntalaiset mökinomistajat käyttävät kaupungissa vuosittain yli 52 miljoonaa euroa. Suurimmat kuluerät ovat päivittäistavarat sekä rakentaminen ja kunnostaminen.
– On tärkeää, että vapaa-ajan asukkaat saavat tietoa palveluista, tapahtumista ja mahdollisuuksista
Samaan aikaan Mökkibarometri nostaa esiin kehityksen, joka haastaa mökkikuntia. Mökkiläiset käyttävät paikallisia palveluja aiempaa vähemmän ja tekevät hankintojaan yhä useammin vakituisen asuinkuntansa kaupoissa.
Pihkalan mukaan kuntien kannattaa vastata tähän aktiivisella viestinnällä.
– On tärkeää, että vapaa-ajan asukkaat saavat tietoa palveluista, tapahtumista ja mahdollisuuksista. Samalla syntyy tunne siitä, että he ovat tervetulleita ja että heidän läsnäoloaan arvostetaan.
Kesäasukkaasta kausiasukkaaksi
Mökkibarometrin mukaan vain pieni osa mökinomistajista suunnittelee vakituista muuttoa vapaa-ajan asunnolle. Silti monipaikkainen elämäntapa vahvistuu.
Mikkelissä kehitystä seurataan tarkasti. Pihkalan mukaan pelkkä ”kesäasukas”-ajattelu ei enää kuvaa todellisuutta.
– Puhumme nykyisin vapaa-ajan asukkaista tai kausiasukkaista. Yhä useampi aloittaa mökkikauden aikaisemmin keväällä, jatkaa sitä pidemmälle syksyyn ja viettää aikaa mökillä myös talvella. Etätyön mahdollisuudet tukevat tätä kehitystä.
– Yhä useampi aloittaa mökkikauden aikaisemmin keväällä ja viettää aikaa mökillä myös talvella.
Mikkelin matkailun kasvuohjelmassa vapaa-ajan asukkaat nähdäänkin mahdollisina tulevina vakituisina asukkaina, etätyöntekijöinä ja osaajina.
Tavoitteena on lisätä mökkien käyttöä, pidentää viipymiä ja helpottaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituiseen asumiseen soveltuviksi.
Uutta energiaa yhteisöihin
Vapaa-ajan asukkaiden merkitys ei rajoitu rahankäyttöön.
– Monet osallistuvat aktiivisesti tapahtumiin, yhdistystoimintaan ja alueen kehittämiseen. Mikkelin seudulla toimii esimerkiksi kausiasukasvaltuuskunta, joka kokoaa vapaa-ajan asukkaiden näkemyksiä ja toimii kuntien yhteistyökumppanina, Pihkala kertoo.
Tällaiset rakenteet vahvistavat yhteyttä vapaa-ajan asukkaiden ja paikallisyhteisöjen välillä. Samalla ne tarjoavat kunnille mahdollisuuden hyödyntää osaamista ja näkemyksiä, jotka muuten jäisivät helposti näkymättömiksi.
Kunnille mahdollisuus – ja haaste
Mökkibarometrin perusteella mökkeily on vakiintunut osaksi suomalaista monipaikkaista elämäntapaa. Samaan aikaan investoinnit mökkeihin ovat vähentyneet, palveluiden käyttö muuttuu ja omistajakunta ikääntyy.
Mikkelissä tulevaisuuden mahdollisuudet nähdään kuitenkin vahvoina.
– Vapaa-ajan asuminen voi tuoda uusia investointeja, työpaikkoja ja myös uusia vakituisia asukkaita. Näemme jo nyt, että osa ihmisistä muuttaa eläkkeelle jäätyään pysyvämmin mökkiseudulleen, sanoo Pihkala.
Kuntien näkökulmasta kysymys onkin yhä enemmän siitä, miten vapaa-ajan asukkaat nähdään: satunnaisina vierailijoina vai osana paikallista yhteisöä. Mikkelin esimerkki viittaa jälkimmäiseen.
Mökkikunnat hyötyvät – vapaa-ajan asuminen lukuina
- Suomessa on noin 500 000 vapaa-ajan asuntoa.
- Mökillä vietettiin vuonna 2024 keskimäärin 85 vuorokautta.
- Yhtä mökkiä käyttää keskimäärin 4,3 henkilöä.
- 61 prosenttia mökeistä sijaitsee eri kunnassa kuin omistajan vakituinen asunto.
- Mökkeilyn kokonaisvaikutus Suomen talouteen on noin 6,4 miljardia euroa vuodessa.
- Työllisyysvaikutus on noin 43 700 henkilötyövuotta.
- Mökkiläiset ovat tyytyväisimpiä kalastusmahdollisuuksiin, päivittäistavarakauppoihin ja jätehuoltoon.
- Heikoimmat arviot saavat julkinen liikenne, mökkitalkkaripalvelut, erikoisliikkeet ja taksipalvelut.
Lähde: Mökkibarometri 2025
