Teksti ja kuvat: Maria Markus
Vuonna 2021 Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut itsenäinen kirjakauppa etsi jatkajaa. Kirjakauppias Pasi Vainio kiinnostui heti, mutta yhdestä asiasta hän oli varma: pelkkä kirjakauppa ei enää riittäisi. Sen ympärille tarvittaisiin syy tulla myös silloin, kun ei ollut ostamassa kirjaa.
Pitkän uran kustannusalalla tehnyt Vainio houkutteli hankkeeseen mukaan antikvariaattiyrittäjä Mikko Vartiaisen, ja kaksikko ryhtyi pelastamaan Vinhan kirjakauppaa.
Yhteistyöllä liikkeelle
Alusta asti oli selvää, ettei Ruovedelle tultu valmiin menestysreseptin kanssa.
– Haluttiin heti viestittää, että tehdään kaikkien kanssa yhteistyötä. Näin pienellä paikkakunnalla pitää tehdä yhteistyötä, ei kilpailla, Vainio sanoo.
Ennen kauppakirjojen allekirjoittamista Vainio otti yhteyttä Ruoveden silloiseen kunnanhallituksen puheenjohtajaan Marcus Hackmaniin, joka toimii nykyisin Ruoveden kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana, sekä silloiseen kunnanjohtajaan Eeva Viitaseen. Tarkoituksena oli esitellä suunnitelma, hakea kunnan tukea rahoitushakemuksiin ja ennen kaikkea selvittää, uskoisiko paikkakunta hankkeeseen.
– Olin riemuissani. Taisin tarjota kahvitkin. Koko Ruovedellä oltiin todella iloisia siitä, että kirjakaupalle löytyi aktiiviset jatkajat, Hackman muistelee.
Ruoveden kunta tuki hanketta valmisteluvaiheessa puoltamalla rahoitushakemuksia, mutta rahallista tukea se ei alkuvaiheessa antanut. Kun toiminta oli käynnistynyt, kunta teki Vinhan kanssa kolmivuotisen mediasopimuksen, jonka myötä Ruovesi näkyy kirjakaupan markkinoinnissa.
– Se ei ollut mikään avustus, vaan tasapuolinen sopimus, Vainio korostaa.
Hackmanin mukaan juuri tästä periaatteesta oli tärkeää pitää kiinni.
– Jos sopimus ei olisi tasapuolinen, muut yrittäjät pitäisivät siitä kyllä ääntä. Niin pitääkin. Emme ostaneet heitä Ruovedelle. Jos kunnat alkavat kilpailla yrityksistä tarjoamalla rahaa, siitä ei tule loppua eikä synny tervettä, pitkäkestoista yritystoimintaa.
Ratkaiseva sysäys tuli Pirkanmaan Kulttuurirahastolta. Hanke oli jo vaarassa kariutua, kun rahasto valitsi Vinhan uudistamisen kärkihankkeekseen ja myönsi sille 50 000 euron tuen.
– Kauppa oli jo menossa puihin ja mietittiin, onko tässä mitään järkeä. Se päätös ratkaisi paljon. Ennen kaikkea saimme henkistä tukea. Sitten alkoi tuntua, että tähän uskaltaa uskoa, Vainio kertoo.
Kirjojen ympärille rakennettu maailma
Vainio ja Vartiainen eivät yrittäneet pelastaa kirjakauppaa sellaisenaan. He rakensivat kirjojen ympärille liiketoimintamallin, jossa eri toiminnot tukevat toisiaan.
Kirjakaupan rinnalle syntyivät antikvariaatti, kahvila, taidegalleria, majoitusta, talvikaudella toimiva taiteilijaresidenssi, verkkokauppa, oma kustantamo ja ympärivuotinen tapahtumatoiminta. Vinhan kirjajuhlat ovat niistä tunnetuimpia.
– Kirjat ovat kuitenkin edelleen meidän tärkein juttumme, myös taloudellisesti. Kaikki muu on rakennettu niiden ympärille, Vainio painottaa.
Ratkaisu näyttää toimivan. Viime vuonna Vinhassa vieraili noin 56 000 ihmistä. Se on neljätoista kertaa enemmän kuin Ruovedellä on asukkaita. Kesäkaudella Vinha kuuluu myynnillä mitattuna Suomen viiden suurimman kirjakaupan joukkoon.
Toimituspäällikkö Kati Pihkasen mukaan vaikutukset ulottuvat paljon kirjakauppaa laajemmalle.
– Voisi ajatella, että me ollaan aura, jonka tekemästä työstä hyötyvät muutkin, etenkin festariaikaan majoitusyritykset ja ravintolat. Se näkyy ihan käytännössä.
Viime vuonna Vinhassa vieraili noin 56 000 ihmistä. Se on neljätoista kertaa enemmän kuin Ruovedellä on asukkaita.
Syy palata kotiseudulle
Kesäisin Vinha työllistää noin 20 ihmistä, talvikaudella keskimäärin viisi. Suurin osa kesätyöntekijöistä on eri puolilla Suomea opiskelevia nuoria, jotka palaavat kesäksi kotiseudulleen.
– Meille on tärkeää, että työntekijät haluavat tulla tänne vuosi toisensa jälkeen. Moni olisi varmasti saanut kesätöitä opiskelupaikkakunnaltaan, mutta palaa mieluummin Ruovedelle. Se sitoo heitä takaisin entiseen kotipaikkaansa. Toivottavasti he löytävät täältä myöhemmin muutakin, Vainio sanoo.
Hackman uskoo, että juuri siinä piilee yksi Vinhan suurimmista vaikutuksista.
– Tärkeintä on inspiraatio. Kun nuori näkee, että omassakin kotikunnassa voi tehdä kiinnostavia asioita, hän alkaa uskoa, että täälläkin voi elää ja yrittää. Ehkä hän uskaltaa jonain päivänä tuoda maailmalta hankkimansa osaamisen takaisin kotikuntaansa.
Moni paikallinen poikkeaa Vinhassa kahville tai, kuten ruoveteläiset sanovat, sivistyneesti lasilliselle. Kesäsesongin jälkeenkin talossa riittää elämää.
Jouluna Vinha on avoinna jopa joulupäivänä. Paikalliset sitovat talkoissa kransseja, koristelevat taloa ja rakentavat Vinhan joulun ihmemaata. Silloinkin, kun turistit ovat lähteneet, Vinha pysyy osana ruoveteläisten arkea.
Hackmanin mielestä Vinhan tarina osoittaa, ettei kunnan tehtävä ole rakentaa yrityksiä tai ostaa niitä paikkakunnalleen. Sen tehtävä on luoda edellytykset onnistumiselle.
– Kuntien pitäisi löytää oma kivijalkansa eikä etsiä keinotekoista kivijalkaa. Jos rakentaa hötön päälle, se ei kestä. Jokaisen pitää löytää se, mikä omassa kunnassa on aidosti vahvaa. Meillä se on kulttuuriperintö.
Ruovedellä kivijalka löytyi yli satavuotiaasta kirjakaupasta. Ensi syksynä Vinhan tarina saa uuden luvun, kun sen ympärille rakennettu maailma levittäytyy ensimmäistä kertaa myös Helsingin kirjamessuille.
