teksti: Maria Markus kuva: iStockphoto
Isotalukselle myönnettiin kesällä KAKSin apuraha tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään tekoälyn vaikutuksia kuntien viestintätyöhön. Hänen edellinen tutkimusrahoituksensa oli juuri päättynyt, joten uusi apuraha mahdollistaa työn jatkamisen siitä, mihin työryhmässä oli päästy.
– Tutkimuksen sarallakin kilpailu rahoituksesta on koko ajan kasvanut. Onhan se arvokasta saada rahoitusta, varsinkin kun työryhmässä on ollut sellainen fiilis, että olemme juuri oikeaan aikaan liikkeellä ja tutkimassa tätä.
Koko tutkimusryhmä otti uutisen vastaan innostuneena. Rahoituspäätöksen ajoitus teki ilosta vielä erityisempää: edellisenä päivänä Isotalukselle oli tullut Suomen Akatemialta kielteinen rahoituspäätös.
– KAKSin myönteinen päätös tuntui balsamilta haavoille.
Tutkimusaihe on Isotaluksen mukaan juuri nyt ajankohtainen. Tekoäly muuttaa paitsi työn tekemisen tapoja myös ihmisten välistä vuorovaikutusta ja työyhteisöjen toimintaa.
Tutkimusta nuorten kohtaamasta verkkohäirinnästä
Väitöskirjatutkija Maria Toppi Lapin yliopistosta sai KAKSilta yksivuotisen tutkija-apurahan tutkimukseensa, joka koskee nuorten kokemuksia verkkohäirinnästä. Tutkimuksessa selvitetään, millaista verkkohäirintää nuoret kohtaavat, missä ympäristöissä sitä tapahtuu ja millaisia vaikutuksia sillä on heidän elämäänsä ja hyvinvointiinsa.
Erityisen tärkeää tutkimuksessa on nuorten oman äänen kuuleminen. Tutkimuksen aineistonkeruu on parhaillaan käynnissä, ja tutkimukseen etsitään haastateltaviksi yli 18-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat kokeneet verkkohäirintää alaikäisenä.
– Haluan ymmärtää paremmin, millaisena verkkohäirintä näyttäytyy nuorten itsensä kokemana ja millaista apua he oikeasti tarvitsevat. Jos haluaa osallistua tutkimukseen, voi olla suoraan minuun sähköpostitse yhteydessä, Toppi sanoo.
Aihe on ajankohtainen myös siksi, että sosiaalisen median ja verkkoalustojen merkitys nuorten sosiaalisissa suhteissa kasvaa. Tutkimuksesta voidaan saada tietoa esimerkiksi siitä, miten erilaiset sosiaalisen median rajoitukset vaikuttavat verkkohäirintään.
Toppi kertoo, että apurahan saaminen tuntui valtavan hyvältä.
– Ehkä siinä oli ensimmäisenä vähän sellainen epäuskoinen olo, että oikeastiko tämä tuli minulle.
Apuraha merkitsee ennen kaikkea aikaa ja rauhaa keskittyä tutkimukseen. Samalla se oli tutkijalle merkki siitä, että omaan työhön uskotaan.
– Se oli ehkä kaikkein merkityksellisin asia, hän pohtii.
Lisämotivaatiota gradun loppusuoralle
Susanna Issakainen Itä-Suomen yliopistosta tutkii pro gradu -apurahan turvin kuntien ja elinvoimakeskusten toteuttaman yritystoimintaa edistävän neuvonnan toimivaltarajoja.
Aiheeseen liittyvät muun muassa uusi sääntely, kuntien itsehallinto ja viranomaisen neuvontavelvollisuus. Taustalla on laajempi kysymys siitä, miten julkiset yrityspalvelut järjestetään suurten hallinnollisten uudistusten jälkeen.
– Julkisessa hallinnossa elinvoimaa edistetään monella tasolla ja tavalla, mutta usein erityisesti yrityspalvelujen osalta toimijoiden roolit eivät ole aivan selkeitä, hän toteaa.
Issakainen toivookin, että tutkimus toisi selkeyttä palvelujärjestelmään.
– Olisi hienoa, että nyt suurten hallinnollisten uudistusten jälkeen meille muodostuisi toimivampi ja asiakaslähtöisempi julkinen yrityspalvelujärjestelmä.
Issakaisen tutkimus on jo loppusuoralla, ja gradu valmistuu syksyn aikana. KAKSin myöntämä apuraha tuntui tunnustukselta aiheelle, jota moni muukin tuntuu pohtivan.
– Tietenkin apuraha toi myös työn ohessa tehtävään viimeistelyyn lisämotivaatiota.
