teksti: Matti Välimäki kuvat: Merja Ojala
EK:n tilastojen mukaan Suomeen on rakenteilla 17 suurta datakeskusta ja suunnitteluasteella niitä on saman verran. Päälle tulevat lukuisat pienemmät datakeskukset. Jo investointipäätöksen saaneiden datakeskusten yhteenlaskettu sähköteho ylittää 2000 megawattia – mikä vastaa kokonaisen suuren ydinvoimalan sähkötehoa.
Datakeskusten energiakulutus on herättänyt paljon keskustelua, eikä aivan syyttä.
Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan LUT-yliopistosta arvioi, että datakeskuksen tulevat vaikuttamaan koko maan energiajärjestelmään.
– Datakeskukset nostavat merkittävästi sähkön kysyntää, ja tällöin myös sähkön hinta nousee. Kun megawattitunnin hinta on ollut viime vuosina 40-50 euron välillä, niin muutaman vuoden kuluttua se voi olla 100 euroa.
Pohdittavaksi on noussut myös kysymys sähkön riittävyydestä.
Kun sähkön hinta nousee, niin esimerkiksi monet kannattamattomat tuulivoimahankkeet muuttuvat kannattaviksi.
– Suomeen saadaan kyllä lisää sähköntuotantoa. Kun sähkön hinta nousee, niin esimerkiksi monet kannattamattomat tuulivoimahankkeet muuttuvat kannattaviksi. Olen kuitenkin huolissani, miten tehot riittävät huippukysynnän aikaan talvipakkasilla.
Suomi kiinnostaa datakeskustoimijoita, koska meillä on halpaa ja puhdasta sähköä, hyvä kantaverkko, vakaat yhteiskunnalliset olot sekä koneiden jäähdytykseen sopivaa vettä. Myös viileä ilmasto vähentää tarvetta jäähdytykselle, mihin valtaosa datakeskusten sähköstä kuluu.
Mikä on yleinen etu?
Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola uskoo, että energia-asioita mietitään tarkkaan myös kunnissa, mutta oman energiankäytön lisäksi niiden fokus on kunnan elinvoiman kehittämisessä.
– Datakeskukset tuovat kuntaan verotuloja, ennen kaikkea kiinteistöveroja. Ne tarjoavat työtä varsinkin rakennusaikanaan. Myös pysyviä työpaikkoja syntyy jonkin verran, mutta selvästi vähemmän kuin vaikkapa samankokoisiin tehtaisiin.
Hänestä olennaisiin asioihin kuuluu myös se, mihin datakeskusta ja sähköä käytetään.
– En tiedä kuinka kestävän kehityksen mukaista on, jos datakeskuksessa louhitaan kryptovaluuttaa.
Turun Sanomien taannoisessa datakeskusten energiankulutusta käsitelleessä pääkirjoituksessa kiteytettiin, että datakeskuksissa kuntien intressit eroavat yleisestä edusta. Investoinnit ovat kunnille elintärkeitä, mutta valtion pitää huolehtia siitä, että kokonaisuus pysyy hallinnassa ilman markkinahäiriöitä. (TS 12.5.26)
Mutta yleiseen etuun kuulunee sekin, jos eurooppalaiset datakeskukset varmistavat, että datamme pysyy EU:n sääntelyn piirissä.
Vaikutuksia myös kunnan energiapalettiin
Kuntaliiton Vesa Peltola huomauttaa, että datakeskuksella voi olla vaikutuksia myös kunnan omaan energiapalettiin.
– Olisi hyvä, jos datakeskuksen lauhdelämpöä voitaisiin hyödyntää kaukolämmön tuotannossa. Samaan aikaan pitäisi kuitenkin varautua myös siihen, että jonakin päivänä datakeskus saattaa laittaa pillit pussiin. Kaukolämmön tuotantoon tarvitaan varasuunnitelma B.
Entä riittääkö kunnassa datakeskuksen jälkeen sähköä enää muille?
– Sähköä riittää normaaliin toimintaan. Mutta jos kuntaan tulisi tarjolle myös paljon sähköä kuluttava vetylaitos, tilanne voi mutkistua, Esa Vakkilainen miettii.
Pullonkaulana ovat verkkokapasiteetti ja sähköliittymät. Fingrid vahvistaa kantaverkkoa, mutta urakka on iso.
Saanko luvan?
Peltola arvioi, että kunnissa osataan nykyään arvioida entistä paremmin datakeskusten hyviä ja huonoja puolia.
Mikäli hän olisi itse kuntapäättäjä, niin sanoisiko hän datakeskukselle kyllä vai ei?
– Punnitsisin asiaa huolellisesti monelta kannalta. Todennäköisimmin vastaukseni olisi kyllä, hän sanoo.
Kouvola haluaa olla datakeskusten keskittymä
Kouvolaan rakennetaan peräti kolmea suurta datakeskuskampusta. Hyperco & Day One/TikTok, islantilainen atNorth sekä singaporelainen Nova Complex aloittavat kukin noin 50-60 megawatin keskuksilla, mutta suunniteltujen laajennusten jälkeen kampusten yhteisteho nousisi 700 megawattiin.
Kaupungin tekninen johtaja Hannu Tylli kertoo, että Kouvola haluaa olla Pohjoismaiden johtava datakeskusten keskittymä.
– Keskeinen kilpailuetumme on, että meillä on perinteisen teollisuuden jäljiltä vahva sähkön kantaverkko. Meillä on myös datakeskusten tarvitsemaa tilaa ja teollisuustontteja.
Tyllin mukaan datakeskukset ovat kaupungille suuri mahdollisuus ja ne työllistävät niin rakennus- kuin käyttöaikanaankin. Mutta mitä tekninen johtaja ajattelee kritiikistä, että datakeskukset kuluttavat liikaa sähköä?
– Sähköä tarvitaan paljon myös muualla, esimerkiksi muussakin vihreän siirtymän teollisuudessa kuten vedyn tuotannossa. Uudet energiaa kuluttavat hankkeet synnyttävät tarvetta uusiille sähköntuotantoinvestoinneille.
Hän muistuttaa, että datakeskuksille on suuri tarve, kun palvelut digitalisoituvat ja tekoäly tarvitsee laskentatehoa.
– On koko maan etu, että olemme digitaalisissa palveluissa nykyistä enemmän omavaraisia eikä datamme sijaitse hallitsemattomasti ympäri maailmaa.
Kouvolassa kartoitetaan parhaillaan, miten datakeskusten lauhdelämpöä voisi hyödyntää esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa tai muussa teollisuudessa.
