Epävarmimpia äänestäjiä ovat työttömät, nuoret, ja opiskelijat sekä puolueiden kannattajista perussuomalaiset. Varmimmin äänestämässä käyvät yli 60-vuotiaat, ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät, sekä vasemmistoliiton (80 % täysin varmoja) ja kokoomuksen (78 %) kannattajat.
Kaksi viidesosaa (40 %) ilmoittaa, että puolue on paljon tai jonkin verran tärkeämpi kuin ehdokas. Vastaavasti noin viidennes (20 %) painottaa ehdokasta. Noin kolmannes (34 %) arvioi, että puolue ja ehdokas ovat yhtä tärkeitä asioita valintatilanteessa. Puolue (59 %) on helpompi löytää kuin ehdokas (43 %). Tosin puolueen valinta on hankalampaa kuin neljä vuotta sitten. Se on vaikeutunut kymmenen prosenttiyksikköä (25 % -> 35 %).
Puolue on muita tärkeämpi vasemmistoliiton (57 %), kokoomuksen (53 %), ja perussuomalaisten (51 %) kannattajille. SDP:n kannattajista keskimäärää useampi (23 %) korostaa ehdokkaan merkitystä.
Kaksi kolmesta (67 %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä eduskuntavaalien lopputuloksen kannalta. Noin neljännes (26 %) on epäuskoinen. Usko äänen antamisen tehoon on vahvistunut vuodesta 2014 (63 % -> 67 %). Väite: ”Eduskuntavaalit tarjoavat äänestäjälle todellisen mahdollisuuden muuttaa politiikan suuntaa” saa taakseen kolme viidestä (62 %). Eri mieltä on kolmannes (31 %). Vain vajaa neljännes (23 %) äänestäjistä ajattelee, että asiat hoituvat maassa kohtuullisen hyvin ilman heidän ääntään.
Lähes kaksi kolmesta (64 %) on sitä mieltä, että ”puolueiden tulisi ennen vaaleja ilmoittaa tavoittelemansa hallituspohja, jotta äänestäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa maan tulevan hallituksen koostumukseen”. Vain yksi kuudesta (17 %) torjuu ajatuksen ns. ”blokkivaaleista”.
Myöskään aika ajoin keskustelussa ollut suljettu listavaali ei saa kansalaisten tukea. Sitä kannattaa kuudesosa (16 %) suomalaisista. Enemmistö (60 %) vastustaa ja neljännes (24 %) ei pysty ottamaan kantaa. Suljettu listavaali saa näkyvää kannatusta oikeastaan vain perussuomalaisten tukijoiden keskuudessa (31 %). Äänestämässä käymisestään epävarmojen keskuudessa on myös keskimäärää enemmän listavaalin kannattajia (30 %).
Koko tutkimusosio luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS OY. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.-5.12.2018. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 020. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit