Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä valmistellaan pelastustoimen uudistusta, jonka tuloksena maakunnat järjestäisivät pelastuspalvelut. Maakuntavaltuustoihin ei ole kaavailtu kuntakiintiöitä, ja näin ollen jokin kunta voi jäädä ulos päätöksenteosta. Uudistuksista huolimatta onnettomuudet tapahtuvat jatkossakin kuntien alueella, minkä vuoksi jokaisen kunnan erityispiirteet on otettava huomioon päätöksiä tehdessä.
Usein valmiussuunnitelma laaditaan ainoastaan pelastusviranomaisen näkökulmasta. Hätätilanteen hoitaminen vaatii kuitenkin yhteistyötä ja vuorovaikutusta kunnan toimijoiden välillä, joten kunnan tahot tulisi ottaa suunnitelmassa monipuolisesti huomioon pelastustoimen lisäksi.
Uudenlaiset uhat, kuten ilmastonmuutos tai yhteiskunnan polarisoituminen, on muistettava pelastustoimintaa suunniteltaessa. Pelkkä yleisluontoinen varautuminen ei riitä, vaan tarvitaan konkreettisia toimintasuunnitelmia uhkien torjumiseksi, tutkimuksessa korostetaan.
Koko kunnan henkilöstö tulee tutustuttaa kriisiviestintäohjeeseen – merkittävässä roolissa ovat ne työntekijät, jotka kohtaavat päivittäin kuntalaisia ja joiden korviin tieto alkavasta kriisistä ensimmäiseksi kantautuu.
Häiriötilanteessa tietotekniikkapalvelimet usein ruuhkautuvat, ja sähkökatkos voi estää tiedonkulun kokonaan. Digitalisaatio tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia, joita pitää hyödyntää onnettomuustilanteissa, mutta palveluiden sähköistäminen kannattaa tehdä harkiten ja hyvin resurssein.
Tutkimusraportti luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutti Turun ammattikorkeakoulun turvallisuusjohtamisen tutkimusryhmä. Hanke toteutettiin puolitoistavuotisena ajalla 2017–2018 ja sitä rahoitti KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Hankkeen päätutkijoina toimivat asiantuntija FL Hannu Rantanen ja nuorempi tutkija VTM Roosa Talvitie. Lisäksi tutkimuksen toteutukseen osallistuivat suunnittelija KTM Kosar Mahmoodi ja hankeasiantuntija FM Eeva Hämäläinen.
Lisätiedot:
Asiantuntija Hannu Rantanen, p. 050 521 5311
Kommentit