Noin yhdeksän kymmenestä valtuutetusta pitää tärkeänä kunnan henkisen ilmapiirin kehittämistä (93 %). Päinvastaista mieltä oli vaivaiset 2 prosenttia SDP:n, kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutetuista. Muissa puolueissa luku oli vielä pienempi. Maakunnittain tarkastellen eroja ei käytännössä tässäkään asiassa syntynyt.
Yhteisöllisyyden ylläpitämistä kunnassa piti tärkeänä niin ikään yhdeksän kymmenestä (92 %). Perussuomalaisia (85 %) lukuun ottamatta kaikkien puolueiden valtuutetuista vähintään yhdeksän kymmenestä (91-96 %) piti yhteisöllisyyden ylläpitämistä tärkeänä. Maakuntien välillä ei ollut merkittäviä eroja.
Asukkaiden osallistumisen edistämistä kunnassa piti tärkeänä yhdeksän kymmenestä (89 %) valtuutetusta. Tärkeintä asukkaiden osallistumisen edistäminen oli vasemmistoliiton (98 %) ja vihreiden (96 %) valtuutetuille. Vähäisintä kiinnostus oli kokoomuksen (80 %), RKP:n (86 %) ja perussuomalaisten (86 %) valtuutetuilla. Erot eivät kuitenkaan olleet suuria.
Tärkeimpänä asiakkaiden osallisuuden edistämistä pidettiin Pohjois-Karjalassa (95 %), Kainuussa (94 %) ja Keski-Pohjanmaalla (94 %). Vähiten tärkeänä, mutta korkealla luvulla, asiaa pidettiin Varsinais-Suomessa (82 %), Satakunnassa (83 %) ja Kymenlaaksossa (84 %).
Palvelujen tuottajana toimimista piti tärkeänä seitsemän kymmenestä (71 %) valtuutetusta. Vasemmistoliiton valtuutetuista lähes kaikki (97 %) pitävät sitä erittäin tai melko tärkeänä. SDP:n (85 %), kristillisdemokraattien (86 %), ja vihreiden (78 %) valtuutetuista myös ylivertainen valtaosa korosti kuntien palvelujen tuottamisen tärkeyttä. Sen sijaan kokoomuksen valtuutetuista vain alle puolet (45 %) oli samaa mieltä. Keskustan (66 %) ja perussuomalaisten (69 %) valtuutetuista kaksi kolmesta piti sitä tärkeänä.
Maakunnista tärkeimpänä kuntien palvelujen tuottamista pitävät Pohjanmaa (83 %) ja Pohjois-Karjala (82 %). Vähäisintä merkitys oli Kanta-Hämeessä (63 %), Etelä-Pohjanmaalla (64 %) ja Etelä-Karjalassa (65 %). Naisista kahdeksan kymmenestä (79 %) ja miehistä kaksi kolmesta (65 %) piti tärkeänä, että kunta tuottaa palveluja.
Tutkimuksen taulukot luettavissa tästä.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki sähköpostitse kyselytutkimuksen keväällä valituille uusille kaupunkien ja kuntien valtuutetuille. Kysely lähetettiin 7902 valtuutetulle 24.5-12.6.2017. Kyselyyn vastasi 1745 valtuutettua. Vastausprosentti on 22. Vastanneet olivat edustava joukko suhteutettuna valtuutettujen kokonaismäärään maakunnittain ja puolueittain. RKP:n valtuutetuilla on pieni aliedustus. Kysely tehtiin suomenkielisenä. Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087
Kommentit