Vailla merkitystä eivät ole myöskään puoluekannan vakiintuneisuus (46 % on puolueen vakituinen kannattaja), puolueen kyvykkyys ajaa sen sosiaaliryhmän etuja (43 %), johon vastaajat kuuluvat (intressiperustainen puoluevalinta) sekä puolueen toiminta kotikunnassa (39 %). Kaikkein vähiten tärkeitä, joskaan eivät merkityksettömiä, olivat ystävien, tuttujen suositukset, protesti, halu näpäyttää päättäjiä, vaihtelun halu ja vaalikone.
Aiempaa selvästi enemmän merkitystä näyttää olleen aatteellisideologisilla tekijöillä ja puoluekannan vakiintuneisuudella. Myös puolueen puheenjohtajalla ja puolueen edustajien tv-esiintymisellä arvioitiin olleen enemmän painoarvoa puoluevalinnassa kuin vuonna 2017 kuntavaaleissa.
Etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat painottavat keskimäärää enemmän aatteellisideologisia perusteita. SDP:n, vasemmistoliiton ja kokoomuksen tukijoiden keskuudessa keskimäärää ratkaisevampaa oli puolueen kyvykkyys ajaa äänestäjien sosiaalisen viiteryhmän etuja.
Keskustan kannattajien keskuudessa pidettiin keskimäärää tärkeämpänä oikeastaan vain tapaa ja tottumusta. Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa valintaperusteena oli keskimäärää useammin protesti ja muutoshalu.
Lue koko tutkimusosio.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 18.–23.6 2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1027. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087.
Kommentit