Vähemmistöhallitus vastaisi lainvalmistelusta, mutta se tapahtuisi parlamentaarisesti muotoiltujen päälinjojen pohjalta, kuten nyt on käytäntö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Viime kädessä eduskuntaryhmien vetäjät neuvottelisivat, miten vaikeimmat asiat etenevät.
Eduskunnan rooli nousisi selvästi, kun hallituksen toimintakyvyn takaisivat asiakohtaisesti vaihtuvat yhteistyökumppanit. Vastuu päätöksentekokyvystä ja tilivelvollisuus äänestäjille olisi kaikilla puolueilla. Mallia voidaan ottaa Tanskasta, jossa on kolmen puolueen kapea vähemmistöhallitus
Jutila muistuttaa, että parlamenttivetoinen järjestelmä edellyttää poliitikoilta kolmea ominaisuutta: vastuullisuutta, luotettavuutta ja luovuutta.
Puoluetuki uudistettava
– Neljännes puoluetuesta tulee jatkossa jakaa puolueille demokratian kehittämiseen. Puolueet hakisivat hankerahaa toimintaan, joka suunnataan esimerkiksi nuorille ja heikosti äänioikeuttaan käyttäville. Rahan myöntöperusteissa korostuisivat uudet oivallukset kohdata ihmisiä, puolueiden yhteistyö sekä ihmisoikeuksien ja kansanvallan edistäminen, Jutila esittää.
Nykyisen puoluetuen ongelma on automaattisuus, joka passivoi puolueita eikä kannusta arvioimaan kriittisesti rahankäyttöä. Puoluetuen jakoperusteiden muutos lisäisi avoimuutta ja vakiintuneiden käytäntöjen kriittistä arviointia. Se ohjaisi seuraamaan, missä määrin julkiset varat kohdentuvat esimerkiksi puolueiden jäsenistöä palvelevaan toimintaan, puoluebyrokratiaan, poliitikkojen työn taustoittamiseen sekä kunta- ja aluetason toimintaan.
Ay-liikkeestä työelämän help desk
– Tulevaisuudessa työntekijäjärjestöjen keskeinen tehtävä tulee olemaan työntekijöiden ja työmarkkinoille pyrkivien opastaminen ja tukeminen. Järjestöistä voi tulla matalan kynnyksen palvelupisteitä ja verkossa toimivia help deskejä, joista saa rautalankaneuvoja esimerkiksi paikalliseen sopimiseen, Jutila ennakoi.
Työmarkkinoille tulevat nuoret ja maahanmuuttajat tarvitsevat käytännönläheistä perustietoa työsopimuksista, verotuksesta ja työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Monia itsestään selvinä pidettyjä asioita ei opeteta missään. Alan vaihtajat ja epätyypillistä työtä tekevät ovat tulevaisuudessa entistä suurempi osa työvoimasta. Jos nykyisistä ammateista katoaa puolet, kysyjiä ja kysyttävää riittää.
Uusi kulttuuri ei ole kivikovaa edunvalvontaa ja työmarkkinajargonia, vaan tiedontuottamista ja palveluja. Edelläkävijäjärjestöt eivät vaadi jäsenyyttä palvelun saamiseksi, vaan ne ovat kaikkia apua tarvitsevia varten. Vaikutusvalta tulee kattavuuden ja arvostuksen kautta. Jos järjestöllä on erityisosaamista ja laaja tuki, asema on ohittamaton. Työntekijäjärjestöjen painoarvo tulee teoista yksilöille ja yhteiskunnalle.
Työmarkkinajärjestöjen uudistamisen lähtökohdaksi on otettava toimintaympäristön laaja muutos, ei oman organisaation menneet saavutukset, nykyiset rahat ja lähiajan peliasetelmat, sanoo Jutila.
Kirkkoon enemmän avoimuutta ja vähemmän byrokratiaa
– Kirkossa on vara madaltaa hierarkioita, vähentää byrokratiaa, vahvistaa demokratiaa ja lisätä varainkäytön avoimuutta, sanoo Jutila esittäessään keinoja uudistaa luterilaista kirkkoa.
Nyt päätöksenteossa sama henkilö voi edustaa valmistelua, päätöksentekoa ja täytäntöönpanoa. Menettely turhauttaa luottamushenkilöitä ja ylläpitää etäisyyttä kansalaisten ja kirkon välillä. Avoimesti on arvioitava myös, onko uskonnollisiin argumentteihin nojaava johtaminen tätä päivää.
Lisätietoja: Karina Jutila, YTT, e2:n johtaja, 050 5515 361, karina.jutila@e2.fi
Kommentit