Kansanedustajien määrän leikkaaminen viehättää keskimäärää enemmän maaseudulla asuvia (62 %), SAK:n jäseniä (61 %), eläkeläisiä (59 %) ja työntekijöitä (58 %). Ylemmät toimihenkilöt ja akavalaiset ovat taipuvaisia torjumaan ajatuksen kansanedustajien määrän puolittamisesta.
Kansanedustajien lukumäärän supistamista kannattavat etenkin perussuomalaisten (69 %), SDP:n (58 %) ja kokoomuksen (55 %) kannattajien enemmistö. Keskustan ja vasemmistoliiton tukijat suhtautuvat keskimäärää varauksellisemmin määrän vähentämiseen.
Kansanedustajien toimikauden rajaaminen kahteen peräkkäiseen eli kahdeksaan vuoteen viehättää niukkaa enemmistöä (53 %) suomalaisista. Sitä vastustaa lähes kaksi viidestä suomalaisesta (38 %).
Selvä enemmistö perussuomalaisten (68 %) ja SDP:n (64 %) kannattajista olisi valmis rajoittamaan edustajien toimikaudet kahteen peräkkäiseen. Kokoomuksen ja vasemmistoliiton tukijoista puolet asettuu tukemaan ehdotusta. Sen sijaan enemmistö keskustan tukijoista (56 %) tyrmää ajatuksen kansanedustajien toimikausien rajaamisesta.
Edustajien arpominen ja osa-aikaisuus tyrmätään
Ajatus kansanedustajien arpomisesta äänioikeutettujen keskuudesta saa lähes täystyrmäyksen. Kolme neljästä (75 %) vastustaa sitä, että kansanedustajat arvottaisiin kansalaisten keskuudesta. Vain kuudesosa (16 %) kannattaa ”kansanedustajalottoa”. Enemmistö (54 %) suomalaisista torjuu sen, että kansanedustajat olisivat täysipäiväisten kansanedustajien sijaan osa-aikaisia luottamushenkilöitä.
Koko tutkimus luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.-5.12.2018. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 020. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kansanedustajien määrä voi olla suhteessa äänestysprosenttiin. Näin ehdokkaiden on pakko pitää innostusta yllä. Esim. 75%:n osanotolla tulisi eduskuntaan 150 kansanedustajaa. Vaalipiirien paikkamäärä määriteltäisiin piirin annettujen äänien mukaan, ei äänioikeutettujen määrän mukaan. Näin lisättäisiin paikallista kiinnostusta vaaleihin.
Millä postinumero aluilla tutkimus tehtiin? Missä ovat tutkimusmateriaalit? Ketkä toimivat tutkijoina?
1 020 ”henkilölle” tehty internetkysely ei anna minkäänlaista varmaa kuvaa 5,5 miljoonan asukkaan mielipiteistä. Virhe marginaali ei ole jutussa ilmoitettu ”suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.” Vaan virhemarginaali on huomattavasti suurempi.
Mitä enemmän kansanedustajia, sitä parempi, koska tällöin kansalaisten tahto ja tarpeet tulevat paremmin edustetuiksi.
Mitä vähemmän kansanedustajia, sitä pienemmälle ihmisjoukolle valta keskittyy ja tämä ei voi kenenkään järkevän henkilön mielestä olla hyvä asia.
Sadassa kansanedustajassa riittää väkeä valiokuntiin, kun päälleekkäisyyksiä yhdistellään ja hömpät karsitaan.
Sitäpaitsi, valiokuntiin on saatava asiantuntijoita .. ja mielellään itsekkääseen puoluepolitiikkaan SITOUTUMATTOMIA asiantuntijoita, jottei yhdestäkään valiokunnasta tule jonku oppositiopuolueen jarrutusautomaatti.
Merkittävä osa eduskunnan toiminnasta tapahtuu valiokunnissa. Edustajien määrän puolittaminen lisäisi virkakoneiston vaikutusta väistämättä.
Paljonko on Saksassa ihmisiä ja montako kansanedustajaa.
Suomessa on käsittämätön määrä kansanedustajia. Riittäisi n. 50 ja säästetyt miljoonat vanhusten hoitoon!
Demokratiaan pyrkivä eduskuntarakenteemme periytyy kirjaimellisesti tsaarin ajalta. Sittemmin itsekäs puoluepolitiikka on polkenut jalkoihinsa demokratian perusteet: enää kansanedustaja ei edusta omia valitsijoitaan tai kotiseutuaan vaan vain omaa puoluettaan.
Rekikeli-Suomessa maan eri puolilta koko istuntokaudeksi pääkaupunkiin matkustava ja majoittuva 200-päinen eduskunta saattoi olla paikallaan, kun taas modernissa Some-Suomessa 100 edustajaa taatusti riittää painamaan oman puolueensa politrukin määräämää nappulaa.
Aloite eduskuntarakenteen uudistamiseksi tuskin tulee miltään korkealta tahota; kansalaisaloite tarviaan.
Eduskunnassa moraalinen ja tietotaitotaso eivät taatusti kohene, jollei kilpailu paikoista kovene: sata (100) riittää.
Sitäpaitsi1: ”omat edusajamme” eivät edusta meitä vaan omaa puoluettaan, ja puoluenappulan painamiseen riittää sata edustajaa aivan mainiosti.
Sitäpaitsi2: edusajamme eivät tietenkään rupea sahaamaan omaa kultaoksaansa, mutta Kansalaisaloite uuden eduskunnan on pakko käsitellä.
Sitäpaitsi3: eduskunnan tasoa kohttaisi myös se, että puolueettomille asiantuntijoille luodaan samat mahdollisuudet asettua vaaleissa ehdolle kuin nyt on vain poliittisilla broilereilla; tästä erillinen Kansalaisaloite uudelle eduskunnalle.
Kannattaisiko oikolukea kappale ennen väliotsikkoa:
”Sen sijaan enemmistö keskustan tukijoista (56 %) tyrmää ajatuksen kansanedustajien toimikausien rajaamisesta. vastustaa toimikausien rajaamista kahteen.”
???
Kansanedustajien määrää tulisi pikemminkin lisätä 50-100 edustajalla. Tämä ensinnäkin madaltaisi kynnystä tulla valituksi paisuneiden vaalibudjettien aikana ja parantaisi eduskunnan ”edustavuutta” suhteessa kansakuntaan. Edustajien määrä on pysynyt samana Venäjän vallan ajoista saakka, jolloin Suomen Suuriruhtinaskunnan väkiluku oli n. 2,9 miljoonaa.
Toisekseen lisääntynyt edustajien määrä vähentäisi virkamiesvaltaa ja antaisi edustajille enemmän mahdollisuuksia perehtyä käsiteltäviin asioihin henkilökohtaisesti. Nythän puolueella A on tietyt kysymykset, joita eduskunnassa ajavat edustajat X, Y ja Z, sitoen näiden edustajien huomion nimenomaan johonkin tiettyyn kysymykseen. Ja silti suuri osa valmistelutyöstä hoidetaan virkamiestyönä!