Hallinto / 19.02.2014

Motivoitunut työntekijä säästää kunnan menoja

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Markku Juusola | Kuva: KAKS

Parempi palvelumotivaatio terveydenhuollossa voi auttaa jaksamaan töissä pidempään ja tuottaa suuria säästöjä kunnille. Tutkijaryhmä testaa nyt Suomessa uutta mittaria, jolla motivaatiota ja työn tuottavuutta saadaan kenties nostettua.

Kuntien palveluksessa terveydenhuollossa työskentelee noin 136 000 ihmistä. Keva laskee, että yli puolet heistä jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä eli 15 seuraavan vuoden aikana. Alalla on jo krooninen työvoimapula, joka uhkaa kärjistyä eläköitymisen myötä.

Tampereen yliopistossa on käynnistetty monitieteinen tutkimus, jonka tavoitteena on tunnistaa millainen rooli palvelumotivaatiolla on työhyvinvoinnin rakentamisessa.

Julkisen palvelun motivaatio tarkoittaa työntekijöiden halua ja tahtoa tavoitella työssään laajemman ryhmän etua ja hyvinvointia oman edun sijaan. Palvelumotivaatiolla on merkitystä työn tuottavuudelle ja työelämän laadun indikaattorina. Palvelumotivaatio parantaa työhyvinvointia, mikä puolestaan auttaa jaksamaan työelämässä pitempään – juuri kuten julkisen talouden kestävyysvajeesta huolestuneet päättäjät toivovat.

Tuottavuuden ja motivaation suhdetta etsimässä

Tutkijaryhmä testaa ensi kertaa Suomessa julkisen palvelun motivaation mittaria, jota on käytetty Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan maissa.

– Mikäli mittari toimii, sitä voisi käyttää laajemminkin kunnissa, kun halutaan arvioida henkilöstön palvelumotivaatiota, kertoo hanketta johtava työ- ja organisaatiopsykologian professori Saija Mauno Tampereen yliopistosta.

Mittari on kysely, jonka väittämät mittaavat neljää ulottuvuutta: itsensä uhraamista, viehätystä julkiseen palveluun, sitoutumista julkisiin arvoihin ja myötätuntoa. Ulottuvuuksia mitataan kaikkiaan 16 väittämällä tähän tapaan:

  • ”Tasa-arvoiset mahdollisuudet kansalaisille ovat tärkeitä.”
  • ”Tunnen myötätuntoa vaikeuksissa olevia kanssaihmisiä kohtaan.”
  • ”Olen valmis tekemään uhrauksia yhteiskunnan hyväksi.”
  • ”Minulle on tärkeää edistää yhteistä hyvää”.

Suomessa asiaa ei ole aiemmin tutkittu eikä sitä mainita Kuntatyönantajien (KT) tai valtiovarainministeriön raporteissa tuottavuutta lisäävänä tekijänä. Maunon mukaan paraneva palvelumotivaatio voi olla kunta-alan rekrytointivaltti tulevaisuudessa.

– Tarkastelemme, onko palvelumotivaatiolla positiivista nostetta työhyvinvoinnin ja itsearvioidun työssä suoriutumisen kannalta. Näiden indikaattoreiden tiedetään ennakoivan tuottavuutta.

Parempi motivaatio julkisella sektorilla?

Aiempien tutkimusten mukaan julkisen palvelun motivaatio on voimakkaampaa anglosaksisissa maissa ja Etelä-Euroopassa kuin Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Havaintoa on selitetty sillä, että hyvinvointivaltion laajetessa julkinen valta huolehtii ihmisistä yhä paremmin. Pohjoismaissa työntekijät saattavat ajatella, ettei heidän tarvitse ponnistella auttaakseen toisia, koska aina löytyy joku muu, joka sen tekee.

Tutkimuksen otos on suuri – yhteensä yli 20 000 Superin, Tehyn ja Lääkäriliiton jäsentä. Hankkeessa kerätään tietoa julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, joten vertailu on mahdollista. Ulkomaisissa – valtaosin amerikkalaisissa – tutkimuksissa julkisen sektorin palvelumotivaatio on osoittautunut yksityistä paremmaksi.

– Kyllä olettaa voi, että julkisella sektorilla myös Suomessa on korkeampi palvelumotivaatio. Tämä jää nähtäväksi, sanoo Saija Mauno.

Tutkimushanke on monitieteinen, sillä siihen osallistuu psykologian, hallintotieteen, sosiologian ja taloustieteen tutkijoita sekä sektoritutkimuslaitokselta että yliopistoista.

 

Jaa

 

#henkilöstö #tutkimus #työhyvinvointi

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.