Henri Partanen Polemiikki / 31.08.2020

Tätä tutkin: Kunta lainan takaajana

Henri Partanen tutkii julkisoikeuden gradussaan kunnan antaman takauksen oikeudellista rajaa eli sitä, millä edellytyksillä kunta voi taata yhteisön lainan.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Lohjan kaupungin talousjohtajana työskentelevä Partanen kiinnostui asiasta työtehtävien kautta.

– Aikaisemmin asiaa tulkittiin kunnan toimialasäännöksen pohjalta. Niiden kautta takaukset voitiin nähdä työllisyyden turvaamisena ja elinkeinoelämän tukemisena. Nyt mukana on ylikansallinen aspekti. Kunta ei saa asettaa markkinoilla toimijoita eriarvoiseen asemaan, se nähdään kiellettynä valtiontukena.

Näkyvimmin julkisuudessa ollut tapaus liittyy Ähtärin eläinpuiston pandahankintaan ja hotelli Mesikämmeneen. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kaupunginvaltuusto ei olisi saanut päättää yli 17 miljoonan euron takauksia hankkeille, sillä kunnan saamat vastavakuudet eivät olleet riittävät ja riski lian suuri. Tapauksia on kuitenkin korkeimmassa hallinto-oikeudessa muitakin.

– Kunnan myöntäessä lainalle takausta se ei saa vaarantaa kunnan lakisääteisiä tehtäviä eikä saa sisältää merkittävää taloudellista riskiä. Tämä on sinänsä haastava kysymys. Kuntahan ei voi mennä konkurssiin. Mitä tarkoittaa merkittävä taloudellinen riski?

Partasen gradu on oikeusdogmaattinen eli se pohtii lain tulkintoja. Tärkein pykälä on kuntalain 129:s, joka koskee takauksen antamista.

Tutkimus avaa myös sitä, miten takauksen antaminen on kehittynyt nykyiseen muotoonsa. Tärkeitä käsitteitä ovat merkittävä taloudellinen riski, kattava vastavakuus sekä yllämainittu kielletty valtiontuki.

Partasen tutkima kokonaisuus on laaja, eikä gradussa voi päästä siihen kovin syvälle. Jo pelkästä kielletyn valtiontuen määritelmästä saisi yhden gradun aikaiseksi. Partanen kuitenkin kokee, että tutkimuksen tekeminen on tehnyt asiasta loogisemmin hänelle itselleen.

Ja kuten usein, tutkimus herättää tukun uusia kysymyksiä. Yksi koskee kuntakonsernien lainakantaa, joka ovat kasvanut 2000-luvun alusta merkittävästi. Näitä lainoja hoidetaan usein takausmenettelyin. Miten vastavakuutta voi vaatia konserniyhtiöiltä, jotka ovat ovat täysin kuntien omistamia ja määräysvallassa?

Partanen on jopa miettinyt, onko takauskäytäntö välttämätön.

– En sinänsä halua ottaa tähän kantaa, mutta tämä voisi olla jatkossa pohdittava asia. Laina on aina paljon helpompi asia ymmärtää ja käsitellä. Takaus on vaarallinen instrumentti sikäli, että se on piilevä eikä välttämättä hahmoitu kaikille päätöksentekijöille.

#gradu #julkisoikeus #tutkimus

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

Lisää aiheesta julkisoikeus