Polemiikki / 12.06.2017

Kuntia koskevat ongelmat kilpailevat keskenään tutkimusrahasta

Kaikkiaan 150 apurahalla väitellyttä tutkijaa, vuosien saatossa satoja tutkijoita töissä eri tutkimushankkeissa - ja kymmeniätuhansia sivuja kuntia koskevaa tutkimustietoa.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Tätä kaikkea on KAKS.

Jos oikein hyvin käy, neljän kirjaimen ytimekäs yhdistelmä tulee valtuustotyönsä aloittaville uusille kuntapäättäjille pian tutuksi. KAKS on yhtä kuin Kunnallisalan kehittämissäätiö – ja säätiön perimmäinen tehtävä on tuottaa riippumatonta, tutkittua  tietoa kuntien käyttöön.

Tutkimusasiamies Veli Pelkonen painottaa, että pohjimmiltaan säätiön tutkimustoiminnan keskeinen tehtävä on ”kouluttaa ihmisiä”, jotka oppivat tuottamaan monipuolisesti tutkittua tietoa kuntien tueksi.

– Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että rahoitamme tutkimustoimintaa, jolla katsomme olevan kunnille merkitystä. Olemme kouluttaneet yliopistomaailmaan sekä julkishallintoon koko joukon väitelleitä osaajia, Pelkonen sanoo ja mainitsee yhtenä valovoimaisena esimerkkinä ja osaajana Kelan pääjohtajan Elli Aaltosen.

Paine kuntatutkimuksen rahoittamiseksi on kova. Kunnat ja kuntayhtymät – jatkossa yhä vahvemmin maakunnat – vastaavat kansalaisten perustavimmista palveluista vesihuollosta lähtien koulutukseen ja sote-palveluihin, mutta spesifin tutkimustiedon rahoittajia on vähän. KAKS on kuntatutkimuksen rahoittajista suurin.

– Viime vuonna meille tuli 438 hakemusta, kolmisenkymmentä sai rahoitusta ja eniten apurahoja haettiin väitöstutkimusta varten, Pelkonen listaa.

KAKS haluaa edistää nimenomaan riippumatonta tutkimustietoa.

Vaikka kunta-ala on järjestelmäkeskeinen systeemi hallintolaatikoineen, Veli Pelkosen mukaan KAKS ei ole järjestelmäkeskeinen, vaan lähtee tutkimustoimintaa edistäessään aina ihmisestä käsin.

– Katsomme maailmaa ihmisen kautta ja ajattelemme, että tutkimuksissakin tulee tutkia ihmistä suhteessa palvelukoneistoon ja hallintoon. Siksi olemme rahoittaneet sellaisia tutkimushankkeita, jotka ovat liittyneet esimerkiksi lastensuojeluun, koulukiusaamiseen, leipäjonoihin ja köyhyyteen. Meillä sote-keskustelussa fokus on ihmisessä, yksilössä, ei järjestelmässä, Pelkonen täsmentää.

Tutkimusasiamies muistuttaa, että sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on puhuttu suhteellisen vähän tietoyhteiskunnan murroksesta ja mahdollisuuksista.

– Käytännössä maakuntauudistus lisää, ja voi myös parantaa, tietointensiivisyyttä. Yliopistoilla ja yliopistokeskuksillakin voisi olla tärkeä rooli maakuntauudistuksessa. Tämä on valitettavasti unohdettu, Pelkonen pahoittelee.

Toinen iso kysymys liittyy Veli Pelkosen mukaan kuntien päätösten valmisteluun,  päätöksentekoon ja vieläpä
käytännön työhön hallinnossa. Nämä prosessit ovat muutoksen edessä ja siinä teknologia sekä sosiaalinen media voivat olla isoja tekijöitä

– Mutta tätä ei huomata, vaan enimmäkseen näytetään jatkavan vanhoilla kärryillä. Vanha valmistelu- ja päätöksentekokulttuuri varmistaa myös pysähtyneen ilmapiirin. Sosiaalinen media koetaan uhaksi, vaikka se on ainoa näkyvissä oleva pelastusrengas. Valtuutetuille pitäisi opettaa sosiaalisen median taidot ja nostaa some päätöksenteossa yhdeksi kärkihankkeeksi, Pelkonen painottaa.

Hänen mukaansa esimerkiksi kaavoituskysymyksiä voitaisiin tutkailla lautakunnissa ja kunnanhallituksissa videoleikkeinä maastosta, tai miksei jopa reaaliajassa verkon välityksellä. Myös varhaiskasvatuksesta syntyisi ajantasaisempi kuva online-yhteydellä päiväkotiin kuin paperisella esityslistalla, jossa luetellaan litania mitoituksia.

Veli Pelkonen muistuttaa, että uudet teknologiat antavat mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta kunta-ala näyttää hyödyntävän niitä vielä heikosti. Tässä on tutkimusasiamiehen mukaan paikka myös tutkitulle tiedolle.

Mutta puhutaanpa vielä hetki KAKSin tutkimusrahoituksesta ja periaatteista rahoituksen taustalla.

Pelkonen muistuttaa, että KAKSilla ei ole tutkimusrahoituksen taustalla edunvalvontatehtävää, ei myöskään piiloagendaa.

– Haluamme tukea tulevaisuuteen kallellaan olevaa tietoa. Kun apurahahakemus tulee meille, hakemusdokumentti on ratkaiseva. Pääpaino on tutkimuksen ideassa. Voisi kai sanoa niin, että kuntatutkimuksen rahoitusta myönnettäessä ongelmat kilpailevat keskenään. Kuntakenttä on täynnä ongelmia, ja meidän täytyy vain valita, mihin ongelmiin aiomme vastata rajoitetuilla resursseillamme.

Pelkosen mukaan näiden ongelmien vertailu – mitkä tutkimukset on välttämätöntä rahoittaa – vaatii yläviistoa näkökulmaa kuin lintuperspektiivistä katsottuna.

KAKSin tukemat tutkijat ovat sijoittuneet hyvin yliopisto- ja hallintomaailmassa. Tutkimusasiamies kuvaileekin tutkijan tukemista ”kivijalan rakennustyöksi”.

– Me rakennamme kivijalkaa, tuemme lahjakkaita tutkijoita, jotka sijoittuvat alalle ja kasvattavat koko yhteiskunnan tietämystä kunta-alasta ja siirtävät tätä tietoa kuntien käyttöön. Tässä työssä on pitkä sihti, mutta työ on tavattoman mielenkiintoista, Veli Pelkonen sanoo.

Hänen mukaansa kivijalan rakentaminen alkaa olla jo hyvässä vaiheessa: vuosi vuodelta KAKSin rahoitushakuun tulee yhä parempia hakemuksia.

– Ne ovat yhä useammin huolellisen työn tulosta, Pelkonen kiittää ja jatkaa samalla, että usein hyvän hakemuksen kirjoittaneen tutkijan ohjaaja saattaa kuulua KAKSin rahoituksella väitelleiden ”kerhoon”. KAKS on rahoittanut tutkimusta 1990-luvun alusta lähtien.

Veli Pelkonen muistuttaa vielä, että KAKSin hallituksessa istuu 16 kunta-alan ammattilaista ja vaikuttajaa, ja heillä on välitön kosketus kuntien ongelmiin.

– Jos ollaan menossa ohi kuntien tarpeiden, he huomauttavat kyllä.

#KAKS #kuntatutkimus #polemiikki

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.