Huhtikuun 2021 kuntavaalien ehdokashankinta on puolueilla jo täydessä vauhdissa.
Keskustan puoluesihteerin Riikka Pirkkalaisen mukaan puolue aloitti ehdokkaiden etsimisen aiemmin kuin koskaan ja linjaus tuottaa tulosta: ehdolla on tätä kirjoitettaessa useita satoja ihmisiä enemmän kuin vastaavaan aikaan vuoden 2017 vaalien alla.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos on samaa mieltä. Haastatteluhetkellä marraskuun alussa perussuomalaisilla oli 2 600 ehdokasta koossa, mikä oli eniten kaikista puolueista. Tavoite on yli 6 000:ssa. Perussuomalaiset myös haluavat nousta suurimmaksi puolueeksi Suomen kunnissa.
Ripeää ehdokashankintaa vakuuttelevat myös muut puolueet. Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikasen mukaan vuoden 2017 vaaleissa vihreillä oli ennätykselliset 2 600 ehdokasta ja nyt pyritään uuteen ennätykseen. Ehdokkaiden löytäminenkään ei ole vaikeaa:
Ihmiset lähtevät ehdolle, koska tunnistavat arvot omikseen.
SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen kertoo puolueen olevan jäsenhankinnassa yhtä pitkällä kuin 2017, mutta myöntää että työtä se teettää.
– Meillä panostetaan ehdokashankinnan laatuun. Enkä sanoisi, että se on helppoa, paljon siinä työtä tehdään paikallisesti. Ehkä se on kulttuurinen juttu, että kynnys kysyä uusia ihmisiä on aika korkealla. Ei haluta tyrkyttää.
SDP:n ehdokasasettelun kruununjalokivi lienee pääministeri Sanna Marin, joka on jo ilmoittanut lähtevänsä ehdolle Tampereella. Myös muut suuret puolueet ilmoittavat viime vaalien veturien olevan jo mukana: ministereistä ainakin Li Anderson; suurin osa vihreiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten eduskuntaryhmästä, demareista Sanna Marinin lisäksi muun muassa Timo Harakka, ja Krista Kiuru sekä keskustan näkyvistä kuntapoliitikoista ainakin Hanna Kosonen Savonlinnasta, Liisa Ansala Rovaniemeltä ja Pasi Kivisaari Seinäjoelta.
Kokoomuksen kuntavaalipäällikkö Antti Ahonen kertoo, että tällä hetkellä ehdokkaita on lupautunut 2 000. Viime vaaleissa koko ehdokasmäärä oli runsaat 5 700. Ahosen mukaan listoja on muodostumassa myös sellaisiin kuntiin, joissa ei aiemmin kokoomuksen listaa ollut.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi 8. marraskuuta Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei ole enää ehdolla jatkoon. Asiantuntijat spekuloivat asian vaikutuksella kokoomuksen kuntavaalikampanjaan.
Kuntavaalipäällikkö Antti Ahosta tilanne ei huoleta. Hän uskoo, että Vapaavuoren suosio kanavoituu eteenpäin ja kokoomus pysyy Helsingin suurimpana puolueena.
Timo Soini sai viime vaaleissa kotikaupungissaan Espoossa toiseksi eniten ääniä kokoomuksen Kai Mykkäsen jälkeen. Sen jälkeen perussuomalaiset jakaantui ja Soini sanoi jättäytyvänsä pois politiikasta. Kysyttäessä mahdollisesta kuntavaaliehdokkuudesta Soini vastaa sähköpostitse soinimaisesti:
”Lopullinen päätös on tekemättä. Järki käskee lopettamaan, tunne pitää mahdollisuutta auki.”
Trendit vastaan todellisuus?
Kuntavaalit toimintakenttänä ovat vuosien mittaan muuttuneet siinä, missä kunnatkin. Kuntien määrän vähentyessä myös kuntavaaliehdokkaiden määrä on vähentynyt.
Vaalitutkijat Sami Borg ja Sari Pikkala kirjoittavat Kuntavaalitrendit-tutkimuksessaan, että voidaan puhua jo ehdokasmäärien romahduksesta. Ehdokasmäärä laski vuodesta 2012 vuoteen 2017 vihreitä ja kristillisdemokraatteja lukuunottamatta kaikilla puolueilla. Erityisen suuri pudotus on ollut vasemmistoliitolla.
Vasemmistoliiton kuntapolitiikan ja järjestötoiminnan asiantuntija Antti Saarelainen myöntää, että puolueen kuntapoliitikoissa tapahtuu sukupolvenvaihdosta, mutta kertoo samalla, että ehdokaslistat ovat täyttymässä hyvin.
– On myös muistettava, että puolueen jäsenmäärä kasvaa koko ajan. Syyskuussa saimme ennätysmäärän uusia jäseniä. Se mitä luultavimmin vaikuttaa myös ehdokasmääriin.
Tutkittu trendi on kuitenkin, että kansalaiset etääntyvät puolueiden järjestötoiminnasta.
Toisaalta muun muassa KAKSin kyselyyn vuonna 2018 vastanneista kansalaisista yli 20 prosenttia oli ainakin teoriassa valmiita lähtemään ehdolle. Tämä luku on noussut selvästi vuodesta 2011, jolloin vastaava kysely tehtiin viimeksi.
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentin Hanna Wassin mukaan luku on hämmästyttävän korkea.
Tutkijat ovatkin puolueaktiiveja skeptisempiä, mitä tulee kuntavaalien kiinnostavuuteen.
– Sellaisia ihmisiä on yhä vähemmän, jotka istuvat kunnanvaltuustossa monta kautta, muistuttaa politiikan tutkija ja yliopistonlehtori Sami Borg Tampereen yliopistosta.
Kuntavaaliehdokkuus ei ole huudossa. Borg myös muistuttaa, että puolueet ovat ehdokasasetteluineen harvinaisen varhain liikkeellä, ja haluavat tilanteen näyttävän hyvältä.
– Tottakai, kun soitat puoluetoimistoon, he sanovat että ehdokasasettelu sujuu. Se on puolueille myös imagokysymys, Borg sanoo.
Hanna Wassin mielestä kuntavaaliehdokkuus vaatii kansalaiselta paljon.
– Varsinkin isoissa kunnissa kampanjointi ei ole kivaa puuhaa. Siinä on taloudellisia riskejä ja oman agendan esiin tuominen ei ole helppoa. Siihen pitää olla melkoinen palo.
Wass muistuttaa, että pienemmissä kunnissa tilanne on toinen: vaikutusmahdollisuudet ovat konkreettisempia ja läpipääsy ja kampanjointi yksinkertaisempaa.
Mutta helppoa kuntavaikuttaminen ei ole.
– Joudut istumaan illat pitkät kokouksissa ja deliberaation taso ei ehkä aina ole päätä huimaavaa, Wass muotoilee.
Wassin mukaan kuntavaaleissa tärkeää on saada tasapuoliset listat. Kuntakenttä on moninainen, ja puolueilla on tarve tuoda esiin tätä moninaisuutta.
– Kysymys kuuluukin, mitä puolueilla on tarjota ehdokkaille? Läheskään kaikilla ei ole edes mitään tuki-infraa.
Maakuntauudistus ei vähennä kuntavaali-intoa
Tutkijoiden epäilyt eivät puolueissa näy. Edes tuleva maakuntauudistus ei puolueiden mielestä vähennä kuntavaalien kiinnostavuutta.
Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen muistuttaa, että viime vaalien alla silloinen maakuntauudistus oli täsmälleen samassa tilassa kuin nyt.
– Tilanne ei ole uusi. Lisäksi kunnilla on edelleen paljon päätösvaltaa tärkeissä asioissa kuten kaavoituksessa ja koulutuksessa. En usko, että sote-uudistus hillitsee kiinnostusta lähteä ehdolle.
Kokoomuksen kuntavaalipäällikkö Antti Ahonen sanoo puolueen käyttävän maakuntauudistusta suorastaan ehdokasrekrytoinnissa:
– Maakuntauudistus on tulossa ja samalla kuntien talousnäkymät ovat heikoimmat vuosikymmeniin. Kokoomus mielletään tiukan taloudenpidon, Sauli Niinistön ja Iiro Viinasen puolueena. Tässä haastavassa ja merkittävässä murrosvaiheessa tarvitaan kykyä tehdä vaikeita päätöksiä.
Myös keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kokee, että maakuntavaalit ovat pikemminkin innostaneet ihmisiä ehdolle kuntavaaleihin.
– Sote-uudistuksen valmistuminen vapauttaa kuntapäättäjät kehittämään kuntien elinvoimaa ja esimerkiksi sivistyspalveluita. Se on koettu innostavana, Pirkkalainen kertoo sähköpostitse.
Tulevaisuudessa näemme ehkä poliitikkoja, jotka ovat luottamustehtävissä niin kunnissa, maakunnissa kuin eduskunnassa.
Yksi ihminen ei kuitenkaan kaikkeen repeä. Uhkaako multitaskaaminen demokratiaa?
Vaalitutkija Sami Borg ei ole ilmiöstä huolissaan. Vastaus olisi läpinäkyvyys.
– Monet päällekkäiset luottamustehtävät eivät mielestäni ole ongelma, kun puhutaan ehdolle asettautumisesta. Puolueet tarvitsevat kaikkiin vaaleihin näkyvimpiä ehdokkaita. Tärkeintä olisi tehdä läpinäkyväksi se, mihin kaikkiin luottamustehtäviin henkilö on ehdolla.
Häirintä vaalien riskinä
Pandemiatilanne aiheuttanee sen, että jo nyt pitkälti verkossa tehtävä kampanjointi saattaa siirtyä sinne yhä enemmän.
Digitaalinen kampanjointi puolestaan mahdollistaa häirinnän.
Dosentti Hanna Wassin mukaan lisääntynyt häirintä voi vaikuttaa jo demokratiaan sitä kautta, kuka ylipäätään uskaltaa lähteä ehdolle. Jos kaikki menneet virheet, yksityiselämä ja some-päivitykset repostellaan, jäljelle jää enää ihmisiä, joista ei löydy mitään.
– Jos vain tefloniset ihmiset lähtevät ehdolle, onko se hyvää edustavuutta? kysyy Wass.
Ongelmatonta ei ole häirinnän suitsiminenkaan. Wass kirjoittaa yhdessä Veikko Isotalon ja Jarno Limnéllin kanssa oikeusministeriön Ehdokkaat vaalikentillä -tutkimuksessa, että häirintään varautuminen voi johtaa yhä uusiin rajoituksiin vaalikampanjoinnissa, jolloin demokraattinen järjestelmä alkaa syödä oikeutustaan sisältäpäin.
Häirinnältä pitäisikin tutkijoiden mukaan varautua itsesääntelyn kautta lainsäädännöllisten keinojen sijaan.
Puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat vaalihäirinnästä huolissaan. Vihreiden ja vasemmistoliiton kuntavaalivastaavat kertovat, että häirintä koskee eniten nuoria naisia ja vähemmistöihin kuuluvia ehdokkaita.
Puolueilla on myös ohjeet häirintään varautumiseen. SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen kertoo puolueen pitävän aiheesta työpajoja järjestöpäivillään.
– Tämä on hankala kysymys. Samalla, kun pyydät aktiivisia ihmisiä mukaan, sinun on kerrottava heille, että voit ehdokkaana joutua vihapuheen kohteeksi.
Kokoomuksen kuntavaalipäällikön Antti Ahosen mukaan puolueen koulutuksissa korostetaan käytöstapoja ja asiallisuutta sekä vanhaa sääntöä siitä, että kun provosoidaan, ei provosoiduta.
– Kritiikkiä tulee ja suurin osa on asiallista. Mutta jos lakia rikotaan esimerkiksi kunnianloukkauksella, kynnyksen viedä asia eteenpäin pitää olla matala.
Kommentit