Joka lukuvuosi rehtori Sini-Mari Lepistö kokeilee jotakin uutta lajia Sastamalan Opiston tarjonnasta. Kahvakuula ja salsa ovat tämän kauden uutuuksia. Polemiikki / 28.05.2019

Kansalaisopisto tuottaa laajalle hyvää, mutta hyötyjen arvon laskeminen osoittautui vaikeaksi

Kansalaisopisto lisää sivistystä, parantaa elämänlaatua, ennaltaehkäisee sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, listasi vastavalittu Sastamalan opiston rehtori Sini-Mari Lepistö paikallislehden haastattelussa pari vuotta sitten. Itä-Suomen yliopistossa juuri valmistunut tutkimus todistaa samaa.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Aktiivinen aikuisopiskelija on myös edullinen kuntalainen. Esimerkiksi hänen käyttämiensä sote-palvelujen kulut jäävät alle puoleen väestön keskimääräisestä.

Kun aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen tutki vapaan sivistystyön hyötyjä, myönteiset vaikutukset olivat niin ilmeisiä, että toiminnalle on helppo esittää taloudellisia perusteluja. Tarkkoja euromääräisiä tuottolaskelmia oli kuitenkin hankala tehdä. Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) rahoittamassa tutkimuksessa esimerkkitapauksena oli Joensuun seudun kansalaisopisto.

Kansalaisopistot erityisen tärkeitä maaseutukaupungeissa

Kunnat hamuavat veto- ja pitovoimaa, ja parhaimmillaan kansalaisopistolla on molempia. Filosofian maisteri, kulttuuriantropologi Sini-Mari Lepistö on oiva mannekiini sekä oppilaitokselleen että kotikaupungilleen. Opisto on pitänyt hänet Sastamalassa, eikä vain siksi, että hän sattuu nykyään olemaan rehtori. Muutettuaan 10 vuotta sitten paikkakunnalle Lepistö ihastui kurssitarjontaan ja elvytti tanssiharrastuksensa. Seuraavaksi hän kokeili musiikkia.

– Lähdin kuoroihin ja yksinlaulutunneille, mikä oli minulle ihan uutta. Samalla tutustuin täällä ihmisiin. Kun opistoon etsittiin tuntiopettajaa opettamaan maahanmuuttajille suomea, hain paikkaa ja tulin valituksi.

Opistotoiminta oli tuttua jo lapsuuden ja nuoruuden Torniosta. Opiskeluaikana Jyväskylässä Lepistö oli töissä kansalaisopistossa, mallina taidekursseilla.

– Silloin vapaan sivistystyön merkitys alkoi kunnolla avautua. Ihmiset tulevat vapaaehtoisesti kursseille ja saavat siitä valtavasti virtaa elämäänsä!

Sastamalan Opistossa on 23 500 opetustuntia vuodessa, lähes yhtä paljon kuin kaupungissa asukkaita. Netto-opiskelijoiden määrä, 4 700, tarkoittaa, että joka viides sastamalalainen on myös sastamalanopistolainen. Maaseutukaupunkien tapaan oppilaitoksen rooli on tärkeämpi kuin isoissa kaupungeissa, joissa vapaa-ajan tarjontaa on muutenkin enemmän.

Pinta-alaltaan Sastamala on Pirkanmaan suurin kunta. Opisto järjestää toimintaa koko maantieteellisesti laajalla alueella, kouluilla, kylätaloilla, käsityöyrittäjien työpajoilla. Kurssitarjonnassa näkyy seudun vahva käsityöperinne, tosin nykyisin liikunta on noussut kädentaitojen rinnalle. Suomen 181 kansalais- ja työväenopistoa ovat profiililtaan erilaisia, yhtäällä painottuu musiikki, toisaalla kielet.

Kausimaksu kannustaa

– Keskimääräistä koulutetumpi, kohtuullisen hyvästä sosioekonomisesta asemasta tuleva eläkeikäinen nainen, luonnehtii Lepistö tyypillistä opiskelijaa.

Miten houkutella uusia kohderyhmiä omaehtoiseen aikuiskoulutukseen? Vastausta miettii koko suomalainen opistokenttä. Sastamalassa täkynä on 68,50 euron aktiivimaksu, jolla saa lukukaudessa opiskella niin paljon kuin jaksaa ja ehtii. Työttömälle työnhakijalle ja eläkeläiselle kausimaksu on 15 euroa. Näin on onnistuttu aktivoimaan myös syrjäytymisvaarassa olevaa väkeä.

Vastaava rahallinen porkkana ei ole kovin yleinen. Moni opisto jakaa valtion tuella opintoseteleitä, joilla työtön voi päästä yhdelle valitsemalleen kurssille.

– Me emme rajoita mitenkään osallistumista. Katamme valtion lisärahoituksella aktiivimaksun kustannuksia, mutta se ei yksin riitä, myös kunnan täytyy olla mukana. On poliittinen valinta, lähdetäänkö ennaltaehkäisevää sosiaali- ja terveystyötä tekemään vapaan sivistystyön avulla.

Mikä taika tehoaisi nuoriin? Tai miehiin? Sastamalassa on kokeiltu esimerkiksi näytetuntien pitämistä kouluissa.

– Jos onnistumme herättämään muutaman kellokkaan kiinnostuksen, he vetävät muuta porukkaa mukaansa. Viestintää ja markkinointia tarvitaan. Toistaiseksi opiskelemattomia ei tavoiteta opinto-oppaan painattamisella, näkymisellä Facebookissa ja muutamalla lehti-ilmoituksella, vaan tarjonta on tehtävä näkyväksi siellä, missä nämä ihmiset ovat.

Seuratanssikursseilla sukupuolijakauma on aika tasainen, vanhojen kaksipyöräisten kulkuneuvojen kunnostuskurssit yleensä täyttyvät miehistä.

– Ohjelma täytyy kehittää riittävän monipuoliseksi. Ei kaikkia miehiä kiinnosta puukonvalmistus, metalli- ja puutyöt tai moottoripyörät, mutta tietty joukko innostuu tällaisista aiheista.

Suuri hyvinvointitekijä

Pitkäaikaiset vakioasiakkaat ovat enemmistönä kansalaisopistoissa.

– Aktiivisimmille opiskelu käy melkein työstä. Joku huokailee, että tänä vuonna olisi voinut hiukan keventää, Lepistöä hymyilyttää. Opiskelu pitää kuitenkin liikkeessä, ja moni sanoo sen ansiosta pystyvänsä asumaan itsenäisesti kotona.

Sastamalassa syksyllä tehdyssä palautekyselyssä vastaajat kokivat opiskelunsa merkityksekkääksi ja hyvinvointia parantavaksi. Kun Lepistö taannoin haastatteli aktiivisia senioreita, tarinoissa toistuivat tutut asiat: fyysinen ja psyykkinen kunto pysyy yllä, henkinen vireys säilyy, itsetunto vahvistuu, sosiaaliset taidot kehittyvät. Ruohonjuuritasolta kuuluva viesti on aivan linjassa Itä-Suomen yliopiston tulosten kanssa.

Lepistön mielestä yhteiskunnan varoja on järkevämpi käyttää ennaltaehkäisevään työhön kuin pahoinvoinnin vaurioiden korjaamiseen. Määrärahoja matalan kynnyksen aikuisopiskeluun kannattaa pikemmin lisätä kuin leikata.

– Silloin tavoitettaisiin paremmin niitä, jotka hyötyisivät opistotoiminnasta, mutta eivät vielä ole sen piirissä. Toki korjaamme me pahoinvointiakin. Tarjoamme tekemistä ja muuta ajateltavaa vaikka silloin, kun puoliso on kuollut tai elämäntilanne muuten hankala.

Jos pienituloiset eläkeläiset tai pitkäaikaistyöttömät lähtevät aktiivisesti opiskelemaan, heissä hyvää tekevät vaikutukset näkyvät selvimmin.

– Tarvitaan myös hakevaa työtä. Tietyillä hankkeilla ja lisärahoituksilla sitä on jo toteutettukin.

Sastamalan Opisto tekee yhteistyötä muun muassa mielenterveyskuntoutujien yhdistyksen kanssa, kursseja pidetään sen tiloissa. Monelle maahanmuuttajalle suomen opiskelu on ensimmäinen yhteys kansalaisopistoon.

– Joka suomen kurssilla esittelen opiston paikkoja ja kerron muusta tarjonnasta. Joitakin kotoutamme myös työllistämällä, sillä alun perin opiskelijaksi tullut voi myöhemmin päätyä kielenopettajaksi.

Lisätienestejä mutkan kautta

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tavoite arvioida vaikutuksia suoraan euroina osoittautui haastavaksi. Yllättikö tämä, professori Jyri Manninen?

– Kuntapalveluihin tehtyjen investointien sosiaalista tuottavuutta on toimivasti laskettu esimerkiksi kirjastojen ja liikuntapalvelujen osalta. Kyllä sama onnistuisi myös kansalaisopistoissa, laskentakaava on periaatteessa yksinkertainen.

Joensuussa lähes kaikki olivat käyneet opistossa jo pitkään. Yhdellä lisävuodella on vähemmän sosiaalisia tuottavuusvaikutuksia kuin kansalaisopistossa aloittamisella, mikä mutkisti laskentaa.

– Taloudelliset vaikutukset näyttävät syntyvän osin viiveellä usean vuoden opiskelun aikana. Tarkempien laskelmien teko vaatisi laajemman aineiston ja pidemmän seurannan, Manninen selittää.

Uudet tutkimustulokset vahvistavat enemmän Sini-Mari Lepistön käsityksiä kuin ovat kokonaan uutta tietoa.

– Lähinnä se yllätti, miten ihmiset Joensuussa näkivät opisto-opiskelunsa myönteiset vaikutukset tulotasoon, uraan ja työllistymiseen. Toki samantapaista on meilläkin havaittu. Kun olemme tuoneet avoimen yliopiston kursseja Sastamalaan, moni on päässyt pätevöitymään esimerkiksi opettajaksi. Olemme voineet tarjota väylän lähteä suorittamaan yliopistotutkintoa.

Lepistö uskoo, että esimerkiksi käsityöalan yrittäjät saavat kurssien taitavilta opettajilta lisäoppia, jota he pystyvät hyödyntämään omassa liiketoiminnassaan. Kielten yksilöopetuksella on vahva kytkös työelämään. Usein tehokkaan kielenoppimisen tarve liittyy selkeästi työhön, ja lisäansiomahdollisuudet tulevat osaamisen paranemisen myötä.

Suomen kansalaisopistot ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä opetustyöstä moni pienyrittäjä, käsityöläinen, taiteilija ja liikunta-alan yrittäjä saa tärkeän siivun toimeentuloonsa.

Tutkimusraportti luettavissa täältä.

#aikuiskoulutus #kansalaisopisto #koulutus #opisto #sivistys

1 kommentti

  1. Kun jäin eläkkeelle (KTM, aikuiskoulutusjohtaja) päätimme vaimon kanssa muuttaa Espanjaan. Luimme kansanopistossa vuoden Espanjaa. Kotouduimme nopeammin uuteen maahan.

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.