Keskeistä koulutusviennin onnistumisessa on vieraaseen kulttuuriin tutustuminen ennen koulutusvientiä. Koulutusvienti on pitkäjänteistä toimintaa, jonka tulisi linkittyä koulun perustehtävään. Kansainvälisyyden on kosketettava kaikkia oppilaita ja oltava käytännönläheistä, jotta koulutusviennin saa liitettyä koulujen arkeen.
Koulutusvientivastaavien nimeämistä ja yhteistyötä virkamiesten välillä kaivataan. Myös seudullinen yhteistyö kannattaa. Tällöin toiminta ei kohdistu vain yhteen kouluun, vaan vierailuja pystytään jakamaan koulujen kesken.
”Kunnissa jo tehtyjen kokemusten perusteella koulutusviennin palvelukuvauksessa on huomioitava yksityiskohtaisesti valmistelu-, toteutus- ja seurantavaiheet. Taustatyö asiakkaasta kannattaa tehdä huolella ja ymmärtää kulttuurin erilaisuus. Vastuutahot ja tehtävät on määriteltävä koko prosessin ajaksi suunnittelusta toteutukseen.”
Tutkimuksessa käsitellään koulutusviennin mahdollisia hyötyjä Suomelle ja kunnille sekä koulutusviennin toteuttamisen ongelmakohtia. Koulutusviennin palveluille on määriteltävä hinnasto ja kulut on katettava vieraiden toimesta. Onnistuessaan koulutusvienti voi kehittää opettajien ammatillista pätevyyttä ja antaa oppilaille kosketusta kansainvälisyyteen.
Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) rahoittaman tutkimuksen teki post doc –tutkija, ent. sivistysjohtaja Taina Peltonen. Julkaisu ilmestyy säätiön julkaisusarjassa ja on luettavissa tästä.
Lisätietoja: Taina Peltonen, taina.helena.peltonen@gmail.com, p. 044 987 3990
Kommentit