Vuoden 2021 kuntavaalit siirrettiin koronapandemian ja vasta
alkuvaiheessa olleen rokotustilanteen vuoksi huhtikuulta kesäkuulle.
Miten puolueet onnistuivat ehdokasasettelussaan ja
millaisin tavoittein ne kävivät vaaleihin? Miksi äänestysprosentti
notkahti ja miksi ennakkoäänestyksen suosio kohosi ennätyskorkeaksi?
Mitä merkitystä vaalien siirrolla oli tuloksiin?
Tutkimus perustuu monipuolisiin rekisteri-, tilasto- ja kyselyaineistoihin,
ja kuntavaalien puolue- ja ehdokaskilpailua
analysoidaan useista näkökulmista. Tutkimus kuvaa aiempia
tutkimuksia yksityiskohtaisemmin ehdokkaiden kannatusta
erikokoisissa kunnissa. Kuntavaalien puoluekannatusta ja
sen muutoksia arvioidaan muun muassa kunnallisten valtaasemien,
puolueiden valtakunnallisen kannatuskehityksen ja
puoluejärjestelmän keskeisten muutospiirteiden kannalta.
Tarkastuksen paikka - julkishallinnon tilintarkastus tienhaarassa
15.01.2026 / Aatos Hallipelto - Juha HuuskonenKANSALAISOSALLISUUDEN LUPAUS? KOHTI OSALLISTAVAN HYVINVOINTIVALTION PARADIGMAA
08.01.2026 / Juha Hämäläinen, Jari Lindh, Jari KainulainenKESÄT AVAUTUIVAT KESKUSTELUILLE SuomiAreena ja muut suomalaiset keskustelutapahtumat
02.09.2025 / Esa NieminenKuntien valtionapujärjestelmä fiskaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
21.08.2025 / Lasse OulasvirtaPikkukaupunkien laadulliset kasvu-urat
07.08.2025 / Annuska Rantanen, Jaana Vanhatalo ja Ari HynynenYhdenvertainen oppimisen tuki lukiossa | Likvärdigt stöd för lärande i gymnasiet
04.06.2025 / Kaisa Pihlainen, Emmi Kujala, Camilla Svens-Liavåg, Inka Tu...Kuntien muuttuva rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa
26.03.2025 / Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen ja Virpi LemponenEtäopetus perusopetuksen järjestämisessä
12.03.2025 / Pauliina Hongisto, Mira Kalalahti ja Janne VarjoElämänvoiman kunta - Viisautta nähdä ja rohkeutta toimia
22.01.2025 / Kaija Majoinen ja Jaana Utti
Kommentit