Kysymykset kuuluivat seuraavasti.
”Useissa maissa on käytössä järjestelmä, joka pitkällä tähtäimellä rajoittaa valtiota kuluttamasta tulojaan enemmän. Suomeen on tulossa uusi velkajarru, jonka tavoitteena on pysäyttää valtion velan kasvu. Kuinka tarpeelliseksi tai tarpeettomaksi koet velkajarrun käyttöönoton maassamme?”
”Suomi joutui EU:n talouden tarkkailuluokalle vuoden vaihteessa. EU asetti Suomen myös sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle yhtä aikaa talouden tarkkailuluokan kanssa. Kuinka vakavasti Suomessa mielestäsi pitää ottaa se, että EU on asettanut Suomen talouden ja sosiaalisen kehityksen tarkkailuun?”
Selvä enemmistö täysi-ikäisistä suomalaisista kokee velkajarrun käyttöönoton maassamme täysin tai jokseenkin tarpeelliseksi (71 %). Neljännes pitää velkajarrua täysin tarpeellisena (27 %). Alle viidesosa näkee velkajarrun enemmän tai vähemmän tarpeettomaksi (18 %).
Puoluekanta on yhteydessä näkemyksiin velkajarrusta. Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista arvioi velkajarrun käyttöönoton ainakin jokseenkin tarpeelliseksi pois lukien vasemmistoliiton tukijat. Enemmistö kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista kokee velkajarrun täysin tarpeelliseksi toimenpiteeksi. SDP:n, keskustan ja vihreiden kannattajat ovat astetta varauksellisempia ja ilmoittavat velkajarrun olevan jokseenkin tarpeellinen toimi.
Valtaosa suomalaisista kokee, että Suomessa tulisi ottaa ainakin melko vakavasti se, että EU on asettanut Suomen talouden ja sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle. Lisäksi valtaosa suomalaisista kokee, että talouskehityksen (67 %) sekä sosiaalisen kehityksen (87 %) ongelmat on otettava ainakin melko vakavasti siten, että toimenpiteisiin tulisi ryhtyä vähintään melko kiireellisesti.
Suomalaiset kuitenkin pitävät sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle joutumista huolestuttavampana asiana kuin talouden tarkkailuluokalle ajautumista. Kansalaisista neljännes suhtautuu talouskehitykseen ja velkaantumiseen erittäin vakavasti (27 %), kun sosiaalisen kehityksen (työttömyys, syrjäytyminen, hoitovaje, eriarvoisuus) osalta tällä tavalla ajattelevia on lähes joka toinen 46 %). Niitä, jotka eivät usko sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle päätymisen olevan vakava asia löytyy enimmillään vain kymmenesosan verran.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.3.-1.4.2026. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.020. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
HUOM! Tutkimuksen tulokset taustaryhmittäin löytyvät tutkimusosiosta, lue lisää täältä
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
