KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö selvitti kyselyllä aikuisväestön kantoja julkisen talouden erilaisiin mahdollisiin sopeuttamistoimiin kulujen vähentämiseksi ja tulojen kasvattamiseksi. Kysymys kuului:
”Miten suhtaudut seuraaviin mahdollisiin keinoihin maamme talouden tasapainottamiseksi, kulujen vähentämiseksi ja tulojen kasvattamiseksi, jos ajattelet asiaa pidemmällä, yli kolmen vuoden tähtäimellä?”
Enemmistön kannattamia säästökeinoja löytyi kolmestatoista tiedustellusta vain kaksi. Selvä enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti isojen julkisten hankintojen lykkäämiseen (64 %) ja yritystukien karsimiseen (60 %). Kaksi viidestä hyväksyy myös veropohjan laajentamisen (säädetään uusia veroja) (40 %) ja verotuksen kiristämisen (39 %) sekä julkisten palvelumaksujen korottamisen (41 %).
Keinoja, joihin kohdentuu eniten vastustusta (vastustaa tai vastustaa jossain määrin) ovat kuntien koulutus- ja sivistyspalveluiden leikkaukset (80 %), hyvinvointialueiden sote- ja pelastuspalveluiden karsinta (76 %) ja lainaoton lisääminen entisestään (70 %).
Lisäksi selvä enemmistö suomalaisista vastustaa sosiaali- ja työttömyysetuuksiin (68 %) sekä eläkkeisiin (66 %) kohdistuvia leikkauksia.
Myös verojen korottaminen (55 %), julkisen omaisuuden myyminen (53 %) ja kuntien valtionapujen supistaminen (54 %) olisi monien mielestä varsin epämieluisaa.
Tuloksia oli mahdollista verrata vuosien 2022, 2023 ja 2024 vastaaviin mittauksiin. Kansalaiset suhtautuvat aiempaa jonkin verran varauksellisemmin verojen korottamiseen ja veropohjan laajentamiseen. Etenkin sosiaali- ja työttömyysetujen leikkaamiseen kohdentuu aiempaa enemmän vastustusta (57 % 68 %). Sen sijaan eläkkeiden leikkaamiseen suhtaudutaan jonkin verran aiempaa myönteisemmin. Erityisesti nuorempien ikäluokkien keskuudessa ehdotukset eläkkeiden leikkaamisesta saavat aiempaa enemmän kannatusta.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian (aiemmin Kantar Public). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.3.-1.4.2026. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.020. Vastaajat edustavat maamme täysi-ikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
HUOM! Tutkimuksen tulokset taustaryhmittäin löytyvät tutkimusosiosta, lue lisää täältä.
Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Sami Borg, KAKS, sami.borg@kaks.fi, p. 050-345 0811
