Julkaisut
Säätiöllä on kolme julkaisusarjaa, joista osa on kuntien toimintaa tukevia tutkimuksia ja osa kirjoittajiensa kannanottoja tärkeisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Julkaisusarjojen teokset ovat saatavilla avoimesti ja maksutta säätiön kotisivuilta. Lähitulevaisuudessa teoksia voi ostaa painettuna verkkokirjakaupasta.
Lisätietoja KAKSin julkaisuista ja julkaisuprosesseista: sami.borg@kaks.fi
Tietoa julkaisusarjoista
Säätiön julkaisusarjat poikkeavat toisistaan. Tutustu julkaisusarjojen yleiskuvauksiin.
Gallup-aineistot
KAKS on teettänyt yhteiskunnallisia mielipidemittauksia jo 1990-luvulta alkaen. Erillinen gallupsivusto kokoaa säätiön teettämien kansalaiskyselyjen aineistoja 2010-luvulta nykypäivään.
-
Muuttoliike pakottaa rakennemuutokseen
Muuttoliike pakottaa päätöksentekijät vaikeisiin ratkaisuihin. Toisaalla tarvitaan suuria, riskialttiita lisäinvestointeja palveluihin ja asuntoihin. Toisaalla jo upotetut pääomat infrastruktuuriin uhkaavat jäädä vaille käyttöä ja tuottoa. Vaikka asioihin halutaan ja voidaan vaikuttaa, ovat kansallisen aluepolitiikan mahdollisuudet EMU-Suomessa rajalliset. Professori Paavo Okko, KTL Asko Miettilä ja KTM Elias Oikarinen valottavat tässä julkaisussa muuttoliikkeen ja aluetalouden välisiä yhteyksiä taloudellisten…
Julkaisu:
-
Palveluverkossa yötäpäivää
Palveluverkossa yötäpäivää -hanke selvitti vanhusten kotona asumista ja kodinhoidon verkostoitumista. Vanhusten kodinhoidon edellytyksiä ja mahdollisuuksia tarkasteltiin seitsemässä Pirkanmaan kunnassa. Vanhusten määrän ja palvelutarpeen lisääntyminen tulee muuttamaan hoito -ja palvelutuotantoa. Vanhusten kotona selviytymisen tukeminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Raportissa esitetään vanhuslähtöinen kotihoidon palvelumalli, jossa verkostoyhteistyössä toimivat kunnan työntekijät, järjestöjen toimijat ja vapaaehtoiset auttajat sekä…
Julkaisu:
-
Muuttoliike ja kunnat
Suomessa muutetaan jälleen vilkkaasti. Muuttoliike on oleellinen osa aluekehitystä, ja se vaikuttaa merkittävästi kunnallistalouteen. Muuttajien mukana kulutusta ja osaamista siirtyy alueelta toiselle. Muuttajat aikaansaavat muutoksia kuntien väestön määrään ja rakenteeseen. Siitä aiheutuu sekä välittömiä että pitkällä ajalla toteutuvia muutoksia kunnallisten palvelujen tarpeeseen samoin kuin kuntien verotuloihin ja valtionosuuksiin. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkijaryhmä on tehnyt tämän…
Julkaisu:
-
Alueet työttömyyden kurimuksessa
Työttömyys on Suomessa 1990-luvulla kehittynyt eri alueilla eri tavalla. Petri Böckermanin Palkansaajien tutkimuslaitoksessa tekemässä tutkimuksessa tarkastellaan työmarkkinoiden alueellisia muutoksia vuosina 1993 – 1996 käyttämällä aineistona työvoimapiireittäisiä tietoja. Tutkimus on yksi Kunnallisalan kehittämissäätiön aluetalouteen liittyvistä hankkeista.
Julkaisu:
-
Erilaiset kunnat – kustannuserojen taustat
Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimushanke pyrki paikkaamaan tätä aukkoa. Siinä selvitettiin, millaisia eroja on kuntien toimintakustannuksissa, mistä palvelutuotannon kustannusten erot johtuvat, miten suuri on ns. olosuhdetekijöiden osuus kuntien palvelutuotannossa ja millaisia eroja on palvelutarjonnassa. Myös kunnallisen laskentatoimen ja kustannuslaskennan nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia selvitettiin. ”Erilaiset kunnat – kustannuserojen taustat” on hankkeen loppuraportti.
Julkaisu:
-
Kunta valintatilanteessa – kuka tuottaa ja rahoittaa palvelut?
Kuopion yliopiston tutkijaryhmä selvitti yli kahdentuhannen suomalaisen näkemyksiä julkisten palveluiden rahoittamisesta ja tuottamisesta. Taloudellinen ahdinko pakottaa kunnat miettimään rooliaan hyvinvointipalveluiden järjestäjänä. Kaikissa kunnissa joudutaan valitsemaan keinot, miten rahoitetaan ja miten järjestetään palvelut. Luottamushenkilöt ja virkamiehet tarvitsevat priorisointinsa tueksi tarkkaa, tutkittua tietoa kansalaisten arvostuksista. Tässä julkaisussa on näitä arvostuksia tutkittu valtakunnallisesti, mutta samoja kysymyksenasetteluja voi soveltaa…
Julkaisu:
-
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus – kolme näkökulmaa
Ensimmäinen näkökulma on valtiovarainministeriössä työskentelevien valtiotieteen tohtori Martti Hetemäen ja valtiotieteen lisensiaatti Seppo Suokon. He keskittyvät lähinnä kansantalouden KESSU-mallin avulla arvioimaan hyvinvointipalveluiden pelivaraa ja löytämään ne tekijät, joita muuttamalla tasapaino luontevimmin voidaan saavuttaa. Toisen näkökulman tarjoavat Elinkeinoelän Tutkimuslaitoksessa työskentelevät valtiotieteen tohtori Kari Alho ja valtiotieteen lisensiaatti Robert Hagfors. Heidän artikkelinsa kuvastanee elinkeinoelämän arviointeja siitä, mitä…
Julkaisu:
-
Vanhuuden viimeiset vuodet
Kun elinikä pitenee, elämän viimeisinä vuosina tarvitaan usein kokopäiväistä hoitoa ja hoivaa. Mutta kykenevätkö pitkäaikaishoitopaikat eli julkiset ja yksityiset vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen hoitamaan vanhaa ihmistä hänen elämänsä loppuun saakka? Raportissa tarkastellaan pitkäaikaishoidon käyttöä, hoitopaikasta toiseen siirtymistä ja hoidon kustannuksia kahden viimeisen elinvuoden aikana vuosina 1998–2008. Tutkimus tehtiin Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa.…
Julkaisu:
-
Tuoko palveluseteli valinnanvapautta?
Asiakkaan valinnanvapaus on noussut keskeiseksi ohjenuoraksi hyvinvointivaltiota uudistettaessa. Valinnanvapautta pidetään tärkeänä asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumiselle ja keinona tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen valinnan väline palveluseteli on ikäihmisten säännöllisen kotihoidon järjestämisessä ja lisääkö se ikäihmisten valinnanvapautta ja osallisuutta vai eriarvoisuutta. Tutkimuksen toteutti sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Tutkimusjulkaisu 68.pdf
Julkaisu:
-
Voiko äänestämällä vaikuttaa kuntaveroihin?
Tässä tutkimusjulkaisussa analysoidaan sitä, miten kunnallisverot määräytyvät. Tutkimustulosten mukaan mm. ihmisten väliset tuloerot aikaansaavat kunnallisveroa nostavan paineen. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kunnallisvaalien äänestysprosentti on verraten korkea. Julkaisu sisältää tutkimusaineistojen perusteella tehdyt empiiriset analyysit ja niistä saadut tulokset sekä laajempaa tutkimuskokonaisuutta koskevat päätelmät. Tutkimus on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksessa (www.labour.fi).
Julkaisu: