Julkaisut

Tähänastisessa sote-keskustelussa on keskusteltu hoitajamitoituksesta ja valinnanvapaudesta. Keskeiset ongelmat on julkisuudessa sivuutettu tai jätetty liian vähälle huomiolle. Aalto-yliopiston työryhmä on tarkastellut palvelujärjestelmän toimivuutta useissa raporteissa. Tässä raportissa keskitytään tarkastelemaan suuren ikäluokan lisätarpeen vaikutusta palvelujärjestelmään ottaen huomioon, että suuriin lisäresursseihin ei ole mahdollisuuksia. Muutostarve on niin iso, ettei pelkkä hallintojärjestelmän yhdistäminen riitä, vaan tarvitaan täysin uusi…

Kaupunkiorganisaatioiden kehittäminen yhä tehokkaammaksi vaatii riskinottoa, joka ei kuitenkaan saa olla kohtuutonta. Tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit on siksi huomioitava osana kaupunkien ja palvelualojen johtamista. Kuntalaissa on ollut määräys riskienhallinnan järjestämisestä vuodesta 2012 lähtien. Se ei kuitenkaan määrittele, millä tavalla riskienhallinta tulisi järjestää. Miten riskienhallinnan ja -johtamisen käytäntöjä on vuosien mittaan kehitetty, ketkä sitä tekevät ja…

Mitkä olivat Juha Sipilän hallituksen sote-uudistuksen keskeisimmät ongelmat? Mihin uudistus kaatui? Mitä eväitä on tarjottavissa Antti Rinteen hallitukselle sen omaan sote-uudistukseen? Valtiovarainministeriön lainsäädäntöjohtaja Auli Valli-Lintu arvioi tässä ”Sote- ja kuntarakenteen pitkä kujanjuoksu – Osa II” Julkaisu-sarjan kirjassa jo vuonna 2017 aloittamaansa 2000-luvun sote- ja kuntauudistuksia virkamiehen näkökulmasta. Kynä on terävä ja analyyttinen.

Suomessa on 2000-luvun alkuvuosilta lähtien tehty sosiaali- ja terveydenhuollon reformia. Tässä kirjassa sote-uudistamista katsotaan yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta. Kirja kertoo, mitä paljastuu, kun uudistamista katsotaan paikallishallinnon, yhteiskunnallisten ongelmien, sosiaalihuollon sekä kolmannen sektorin näkökulmista. Sote-uudistuksen piti olla merkitykseltään hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveyshuoltojärjestelmän rakentamiseen verrattava saavutus. Kirjasta selviää, että uudistus olisi toteutuessaankin ollut yhteiskunnallisesti ontto reformi.

Mikä oli sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikka ja tehtävä rauenneessa pääministeri Juha Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksessa? Mitä asioita tulisi ottaa huomioon tulevissa uudistuksissa niin, että sosiaali- ja terveysjärjestöt voisivat toimia kansalaisten parhaaksi niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuin sote-palvelutuotannossa? Miten järjestöjen ja niiden yhteistoiminnan tulisi uudistua ja kehittyä? Tätä selvittää pitkän linjan kansalaisyhteiskuntavaikuttaja, yhteiskuntatieteiden tohtori…

Millaisia hyötyjä kansalaisopisto tuottaa opiskelijoille, kunnalle ja alueelle? Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Joensuun seudun kansalaisopiston hyötyjä yksilön hyvinvoinnin, osaamisen ja sosiaalisen pääoman ja aktiivisen kuntalaisuuden näkökulmasta. Hyötyjä arvioidaan myös kunnan ja alueen kannalta. Tulokset kertovat myös, miten kansalaisopiston asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö on muuttunut ja millaisia taloudellisia vaikutuksia kansalaisopistolla voi olla.

Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä -selvityksessä käydään läpi Manner-Suomen kuntien (295) elinvoimaisuutta, yritysdynamiikkaa ja kasvupotentiaalia erilaisten tunnuslukujen näkökulmasta. Lisäksi selvitykseen on tiivistetty keskeiset havainnot 29 Suomen uusyrityskeskuksen toimintaympäristöanalyysistä, yrityskyselystä ja aluevaikuttavuuden laskentamallista. Alueelliset erot yritysdynamiikassa ja kasvupotentiaalissa ovat suuret maan eri osien ja maakuntien välillä sekä maakuntien sisällä seutujen välillä ja jopa naapurikuntien välillä. Uusyrityskeskusten toimintaympäristöanalyysin ja…

Miten pääkaupunkikeskeinen Suomi syntyi ja kehittyi? Millainen on maakuntien ja pääkaupunkiseudun kasvun, työpaikkojen ja verotulojen keskinäisriippuvuus? Millaisia ovat alueiden väliset tulonsiirrot? Ovatko ne oikeudenmukaisia? ”Helsinki vs. muu Suomi – vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen” -julkaisun kirjoittajat Hannes Manninen ja Tapani Tölli ovat kumpikin toimineet kuntajohtajana, kansanedustajana sekä kuntaministerinä.

Voiko digitaalisen oppimispelin pelaamisesta olla hyötyä odottaville vanhemmille? KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa esikoistaan odottavat vanhemmat pelasivat VauvaPolku-oppimispeliä. Asenteita pelaamiseen ja pelin hyötyjä selvitettiin kyselytutkimuksella ja haastattelemalla vanhempia sekä neuvoloiden työntekijöitä. Vanhemmat kokivat saavansa rohkaisua ja varmuutta omaan vanhemmuuteensa sekä helpotusta huoliinsa. Osaavien ja innostuneiden työntekijöiden avulla peli on mahdollista vakiinnuttaa osaksi kuntien perhevalmennusta.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa on turvallisuusalalla tehty merkittäviä uudistuksia, joissa on ollut nähtävissä keskittäminen suurempiin yksiköihin. Uudistuksia on perusteltu tehokkuuden lisäämisellä ja samalla on korostettu säästöjä. Hallinnollisen myllerryksen lisäksi toimintaympäristö muuttuu. Uudet uhkakuvat, kuten ilmastonmuutos, terrorismi ja yhteiskunnan polarisoituminen, nakertavat Suomen vakaana ja muuttumattomana pidettyä turvallisuusympäristöä. Miten käy kuntalaisten turvallisuus- ja pelastuspalvelujen hallinnollisissa pyörteissä…