Kun KAKS kysyi kansalaisilta, miten eri tavoitteiden tulisi painottua hallituksen toimissa, kärkeen nousivat niin hoidon kuin koulutuksen voimavarojen turvaaminen. Tärkeiden toimien listalle sijoittuivat myös rikollisuuden torjuminen, julkisten palveluiden tehostaminen ja sosiaaliturvan väärinkäytösten estäminen.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vakuutti olevansa kansalaisten kanssa samoilla linjoilla ja totesi, että nyt on viimeinen hetki saada tuloksia sotesta.
– Nyt käännetään myös kahdeksan vuotta jatkuneiden koulutusleikkausten suunta. Tänään lähti lausuntokierrokselle laki yhdenvertaisesta varhaiskasvatuksesta, Lindtman ilmoitti.
Kokoomuksen ryhmän varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen olisi nostanut listalle myös kestävyyskysymykset, ja ihmetteli niin taloudellisen kuin ekologisen kestävyyden puuttumista kansalaisten tärkeimpinä pitämien toimien joukosta. Soteen Ikonen penäsi ihmistä politiikan keskiöön.
– Pitäisi puhua ihmisestä. Ei mennä uudistamaan sotea hallinto edellä vaan ratkaistaan, miten ihmiset pääsevät hoitoon, Ikonen muotoili.
Keskustan Antti Kurvinen nosti esiin alueellisen tasa-arvon niin sotessa kuin koulutuksessa, ja totesi että Keskustassa ollaan helpottuneita siitä, ettei soten markkinoille vienti, valinnanvapausmalli, toteutunut.
Perussuomalaisten ryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä poikkesi hieman muiden hyväksi toteamasta tärkeysjärjestyksestä ja totesi, että hallituksen tulisi toimia tehokkaasti myös maahanmuuton hallinnassa ja nostaa Euroopan Unionissa selkeämmin esille Suomen metsäteollisuuden etu ja toimintaedellytykset.
Ei kiitos soten ulkoistuksille?
Puheenjohtajat pääsivät hieman väittelyn makuunkin, kun KAKS:n gallup osoitti kansalaisten pitävän julkisten palveluiden ulkoistamista vähiten tärkeänä, suorastaan ei toivottavana asiana. Niin kokoomuksen Ikonen kuin perussuomalaisten Mäkelä alleviivasivat, etteivät pidä palveluiden ulkoistamista ideologisena kysymyksenä.
Ikonen huomautti, että eniten palveluiden ulkoistamista on tehty keskusta-johtoisissa kunnissa. Vastauksessaan SDP:n Lindtman kysyi, missä kokoomus olisi vastustanut ulkoistamista.
– En usko, että missään, Lindtman sivalsi.
Miten sitten tehostaa terveydenhuoltoa, jos ulkoistamisia ei tehdä?
Keskustan Kurvinen poimi keinovalikoimasta palvelusetelit, ja toivoi niiden käytön lisäämistä siten, että hoitoon pääsisi nopeasti ja tulot ohjautuisivat paikallisille terveysalan yrittäjille, eivät ylikansallisille terveysjäteille, jotka eivät maksa veroja Suomeen.
Lindtmanin mukaan tehostettavaa on, mutta parantaminen ulkoistamalla ei toimi. Hoitoketjussa on paljon toimivaa, mitä ei pidä ulkoistuksilla rikkoa, mutta painopiste olisi saatava ketjun alkuun, perusterveydenhuoltoon.
– Ihminen keskiöön tarkoittaa nopeaa hoitoonpääsyä, mikä säästää myöhempiä kustannuksia, Lindtman totesi.
Kokoomuksen Ikonen oli samoilla linjoilla ja painotti varhaista puuttumista ja tukea niin lastensuojelussa kuin vanhusten kotihoidossa. Valinnanvapauden ja markkinamallin sijaan Ikonen halusi kuitenkin ohjata puhetta parhaiden palveluiden saatavuuteen.
Perussuomalaisten Mäkelän mukaan hallituksen sotea koskevat ja muutkin tärkeinä pidetyt tavoitteet ovat ristiriitaisia, jos kestävyysvaje ja sen hoitaminen unohdetaan. Mäkelän kommentti johdatti keskustelun keinoihin ja resursseihin, joilla tavoitteisiin päästään.
Kansa ei usko työllisyyden kasvuun?
KAKS:n gallupin hallituksen taloudellisia linjauksia koskevan osuuden mukaan 57 prosenttia vastaajista ei usko julkisen talouden olevan tasapainossa vuonna 2023. Myös opposition puheenjohtajat epäilivät hallituksen talouspolitiikan edellytyksiä ja moittivat hyviä tavoitteita keinojen puutteesta.
Keskustan Kurvinen totesi, että koulutuksen ja hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteet toteutuvat, jos työllisyysastetta saadaan nostettua, ja esitti, että kyseessä on kaikille positiivinen haaste. Lindtmankin kuittasi, että keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi on kirjattu hallitusohjelmaan, mistä ne ovat luettavissa.
Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Siihen pääsemiseksi Lindtman esitti toimien kohdistamisen erityisesti nuoriin, osatyökykyisiin ja maahanmuuttajiin. Osatyökykyisten potentiaalia hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat luonnehtivat suureksi, ja tälle ryhmälle kaavaillaankin korkeampaa palkkatukea ja omaa mittaristoa työllisyyden kehitykseen.
Perussuomalaisten Mäkelä moitti, että hallitus purkaa edeltäjänsä työllisyyttä parantaneita toimia, ja epäili työllisyyspolitiikan toimivan huonosti, etenkin taantuman tullessa. Lindtman vastasi, että aktiivimalli oli työllisyydelle haitallinen, ja että palkkatuen byrokratiaa purkamalla tuloksiin päästään. Kurvinen pohdiskeli, että työllisyystoimissa tarvitaan edelleen niin keppiä kuin pehmeitä keinoja, ja tärkeintä on, että tavoitteen takana ovat kaikki, niin ay-liike kuin yrittäjät.
Hallituksen ja opposition väittely jatkui melko sopuisassa hengessä ja tasaisena, kipeästi osuvat argumentit eivät heilautelleet tajusti kummankaan puolen maaleja. Raikuvimmat aplodit sai kokoomuksen Ikosen huomautus siitä, että työllisyystavoite saisi olla jopa korkeampi kuin 75 prosenttia, mutta sen saavuttamiseen tarvitaan todella konkreettiset keinot. Määrällisesti eniten yleisön aplodeja keräsi SDP:n Lindtman selkeillä vastauksillaan.
Kun yleisöltä kysyttiin, kuinka moni uskoo hallituksen istuvan koko vaalikauden, käsiä nousi melko runsaasti. Kysymykseen säilyykö oppositio yhtenäisenä koko vaalikauden, vastaukseksi tuli hämmentynyt, ehkä paljonkin kysymyksiä sisältänyt hiljaisuus.
Tutustu gallup-tuloksiin: Kansalaisten lista uuden hallituksen tärkeimmistä asioista
Kommentit