| Kirjoittanut:
Ulkomaalaisten työntekijöiden määrä lisääntyy suomalaisissa työyhteisöissä tulevaisuudessa. Siitä huolimatta useat pohjoispohjanmaalaiset kunnat eivät suunnittele ulkomaalaisten rekrytointia, vaikka työtä tekevä väestö ikääntyy ja eläkebuumi häämöttää.
Muun muassa tämä käy ilmi yhteiskuntatieteiden maisterin Susanna Sakon tuoreesta väitöskirjasta. Sakko väitteli 2. lokakuuta Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa aiheena Ulkomaisen työvoiman rekrytointi.
Työperäinen maahanmuutto nostaa esiin kysymyksen siitä, osaavatko esimiehet perehdyttää ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin.
Tutkimus osoittaa, että esimiehet tarvitsevat lisäkoulutusta ulkomaalaisten perehdytykseen. Työnantajat tarvitsevat perehdytyksen tueksi tietoa ulkomaalaisten työläisten kulttuurista ja työyhteisöistä.
Monikulttuurisen työyhteisön menestykseen on kaksi avaintekijää: avoimuus ja luottamus.
Erilaisuus täytyy osata kohdata, muuten uhkana on, ettei ulkomaalainen työntekijä sopeudu työpaikkaan eikä työkään toteudu halutulla tavalla.
Jos etukäteen suunniteltu perehdytys uupuu, annetaan ulkomaalaisille usein samat eväät työhön kuin suomalaisillekin. Täysin uudessa työyhteisössä ja -kulttuurissa ulkomaalaisen puutteellinen kielitaito voi hankaloittaa käytännön perehdytystä ja johtaa väärinkäsityksiin työpaikoilla.
Susanna Sakon väitöstutkimus vahvistaa, että yksilön erikoistarpeet huomioiva perehdytys auttaa ulkomaalaisia sopeutumaan työyhteisöönsä ja tehostaa työn toteutumista.
Suomi Euroopan ikääntynein maa
Ulkomaalaisen työvoiman tarve tunnistetaan useissa pohjoispohjanmaalaisissa kunnissa.
Suomi on Euroopan ikääntynein maa. Yksistään tänä vuonna maamme kunnista jää eläkkeelle 17 000 työntekijää ja vuoteen 2030 mennessä luku tulee nousemaan 322 000 työntekijään.
Uhkaava työvoimavaje yhdistettynä kuntien ennakoimattomuuteen voi johtaa siihen, etteivät kunnat kykene äkillisessä työvoimapulassa löytämään osaavaa työvoimaa.
Suomen väestörakenne muuttuu Euroopan valtioista nopeimmin. Muutoksen myötä ulkomaalaista työvoimaa tarvitaan erityisesti kuntien terveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen ja opetustehtäviin.
Tällä hetkellä maahanmuuttajat työskentelevät useimmiten niin sanotuissa sisääntuloammateissa, joissa kieli- ja osaamisvaatimukset eivät ole korkealla.
Tavallisesti sisääntuloammatit keskittyvät puutarha-, rakennus-, kuljetus- ja ravintola-aloille.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 yleisimmät ulkomaalaisten ammatit olivat siivooja, myyjä ja ajoneuvonkuljettaja. Seuraavan vuoden mittauksen mukaan syvimmässä palkkakuopassa olivat ulkomaalaiset lääkärit, siivoojat ja rakennusmiehet.
Sisääntuloaloilla toimiminen on tärkeää suomalaisen työkokemuksen ja kotoutumisen kannalta, mutta ongelmaksi nousee kuinka siirtyä sisääntuloammateista eteenpäin. Ilman yhteiskunnan aktiivista tukea siirtyminen voi olla haastavaa.
Ulkomaalaisen työvoiman suunniteltu rekrytointi, perehdyttäminen ja kotouttaminen myötävaikuttavat ulkomaalaisen henkilön työuralla etenemiseen.
Tutkimus:
Yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Sakko väitteli 2. lokakuuta 2015 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa aiheesta Ulkomaisen työvoiman rekrytointi. Sakko tutki vuosina 2011-2013 kymmenen eri pohjoispohjanmaalaisen organisaation ulkomaalaisen työvoiman rekrytointia.
Kommentit