Tavoitteena tulee olla, että korkeintaan 5 % yli 75-vuotiaista on ympärivuorokautisessa ns. raskaassa hoidossa. Tarvitaan riittävän aikaista ja tehokasta kuntoutusta ja kotiin annettavaa hoitoa sekä palvelukortteleissa tapahtuvaa tuettua asumista. Tällöin 24/7 raskaan hoidon tarve pienenee, ja järjestelmä selviää nykyisellä hoitajamäärällä.
Hoidon laadun ja hoitoon pääsyn on oltava sama kaikkialla. Tämä voidaan saavuttaa toimintamallilla, jossa perusterveydenhuoltoa toteuttaa lääkärien ja muun henkilökunnan työryhmä. Vähäisiä ongelmia varten tarvitaan pikapalvelu. Netin ja puhelimen kautta tapahtuvaa hoitoa lisätään ratkaisevasti. Terveyskeskuksella tulee olla jatkuva tuki erikoissairaanhoidosta. Ajatus tuhannesta lääkäristä lisää on haitallinen, jos toiminnan rakennetta ei muuteta.
Maakunnalla on vain yksi sairaala, jolla on toimipisteitä eri kunnissa. Terveyskeskusten sairaalat ovat osa maakunnan sairaalaa kuntoutusyksikköinä ja kotihoidon tukijärjestelmänä. Iäkkäiden kunnon ylläpito ja kriisikuntouksen toteuttaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Vanhusten hoidossa on vältettävä rakennusten ahtautta ja laitosmaisuutta.
Ehdotettujen maakuntien enemmistö ei kykene itse rahoittamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valtiollinenkin rahoittaja on heikko, jos hoitojen tarkoituksenmukaisuutta ei järjestelmällisesti arvioida.
Hallinnon on siirryttävä tapahtumien seuraamisesta niiden ohjaamiseen. Tarvitaan selkeitä tavoitteita ja uutta ajattelua. Ongelmiin on puututtava nopeasti. Tutkijoiden esittämiä ajatuksia on osin toteutettu eri puolilla Suomea, ja niistä on ulkomailta useita esimerkkejä.
Julkaisu luettavissa tästä.
Lisätietoja: Erkki Vauramo (050 32 68 576, erkki.vauramo@aalto.fi) ja Olli-Pekka Ryynänen, (040 514 1741, olli-pekka.ryynanen@uef.fi)
Hienoa! Tätä on odotettu. Kuntoutuksen paradigma käyttöön, ICF (Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus ) ohjaamaan koko kuntasuunnitelmaa.