Hallinto / 09.09.2013

Polemiikki-uutiset: Huono-osaisuus kasaantuu, leipäjonot kasvavat

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

| Kirjoittanut:

Anna-Mari Tyyrilä | Kuvat: Merja Ojala ja Itä-Suomen yliopisto

Tampereen ev.lut. seurakuntien Ruokanysse jakaa ruoka-apua. Kuvassa RuokaNyssen avustusruokakori.

Vuokralla asuvat ikääntyvät ihmiset, venäläiset ja inkeriläiset maahanmuuttajat sekä yksinhuoltajaperheet ja opiskelijat ovat väestöryhmiä, jotka yhä useammin ovat talousvaikeuksissa. Tieto käy ilmi professori Juho Saaren johtamasta kansallisesta ruoka-apututkimuksesta, joka kulkee työnimellä Huono-osaisin Suomi.

Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKSin rahoittamassa hankkeessa on haastateltu noin 3 400 leipäjonoista tukea hakevaa henkilöä.

– Meillä on kohtalaisen hyvin organisoitu sosiaaliturva, mutta on 2000-luvun ilmiö, että perusturvan alapuolelle on muodostunut uusia ryhmiä. Huono-osaisuutta kasaantuu, leipäjonot pitenevät, eikä viimeinen turva riitä elämiseen, professori Juho Saari Kuopion hyvinvointitutkimuskeskukselta Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Toisin kuin voisi kuvitella, mainitut ryhmät eivät ole epäsosiaalisia eivätkä alkoholisteja; heidän tulonsa ja menonsa eivät vain ole tasapainossa. Saari puhuukin 2000-luvun huono-osaisista, joiden tilanteen korjaaminen on keskeinen yhteiskuntapoliittinen haaste.

Saari näkee näissä uusissa väliinputoajissa kolme suurempaa ryhmää.

– Ensimmäisenä tulevat ikääntyvät ihmiset, joiden työurat eivät pidentyneet esimerkiksi irtisanomisten vuoksi. He asuvat vuokralla ja eläkkeet ovat pienet. Vuokrat nousevat kovemmassa tahdissa kuin etuudet eli rahat eivät riitä.

Toiseen ryhmään kuuluvat maahanmuuttajat, sormituntuman perusteella erityisesti venäläiset ja inkeriläiset.

– Heiltä puuttuu varanto eli varallisuutta ei ole. Hekin asuvat vuokralla, ja lisäksi heiltä puuttuvat huoltavat tukiverkot eli ihmiset, joiden kanssa verkkoa voisi rakentaa.

Ehkä yllättävin ryhmä on kolmas: yksinhuoltajaperheet.

– Kotitalouden ylläpitäminen pienillä tuloilla ja etuuksilla on tämän päivän Suomessa vaikeaa, Saari sanoo.

Opiskelijoiden tilanne on moniselitteisempi.
– Ryhmää kuitenkin tulee analysoida vielä tarkemmin ennen johtopäätösten tekemistä.

Vantaa ohjaa ihmisiä leipäjonoihin

Juho Saaren vetämässä tutkimushankkeessa selvitetään muun muassa kuntien ja seurakuntien sekä ruoka-apua jakavien järjestöjen yhteistyötä. Yksi oleellinen kysymys on: eikö 2000-luvun Suomessa voida taata tukea kaikille kansalaisille?

– Kuntien sosiaalitoimisto ei aina voi auttaa, jos esimerkiksi asumiskustannukset nousevat tiettyjen rajojen yli, mikä on tavanomaista kaikissa suurissa kaupungeissa. Toisaalta: esimerkiksi Vantaan kaupunki ohjaa kotisivuillaan avuntarvitsijoita suoraan leipäjonoihin, Saari tietää.

Leipäjonot alkavat vakiintua osaksi köyhyyspolitiikkaa.

Yhteiskunnan olisi Saaren mielestä syytä pohtia vuokra-asuntomarkkinoiden toimivuutta. Tarvittaisiin kohtuuhintaisia asuntoja.


Professori Juho Saari

– Toisaalta kunnat eivät halua pienituloisia ihmisiä asumaan alueelleen, sillä nehän kilpailevat veromaksukykyisistä ja hyvätuloisista asukkaista, jotka kuluttavat suhteellisen vähän palveluja ja tulonsiirtoja. Tämä on kuntapolitiikassa valitettava tosiasia erityisesti siellä, missä on paljon kuntia maantieteellisesti pienellä alueella.

Kyse on myös maahanmuuttopolitiikan toimivuudesta.

– Onko meillä mahdollisuutta miettiä asiaa tulonäkökulmasta? Ihmiset muuttavat tänne usein ilman varallisuutta ja maahanmuuttajaväestökin alkaa olla ikääntyvää.

Entä ikääntyvän, leipäjonosta apua hakevan henkilön asema työmarkkinoilla? Työurien pidentäminen alinta eläkeikää nostamalla ei Saaren mielestä palvele heitä. Jos irtisanomislappu on isketty käteen työntekijän ollessa alle 63-vuotias, kustannukset kanavoituvat työttömyysturvaan.

Mitä on ”osallistava sosiaaliturva”?

Hallituksen rakenneuudistuspaketissa on Juho Saaren mukaan muutamia tärkeitä leipäjonosta apua saavien asemaa parantavia uudistuksia.

– Välittömästi tärkein muutos on asumistuen ja työttömyysturvan työtulojen turvaosuudet. Huonompi asia on, että näiden toimenpiteiden vaikutukset eivät ulotu pelkästään tulonsiirtoja saaviin kotitalouksiin. Jos perhe saa vain toimeentulo- ja asumistukea, sen asema ei parane lainkaan.

Saari sanoo, että epäselvemmäksi toistaiseksi jää, mitä on paketissa luvattu ”osallistava sosiaaliturva”. Pidemmällä aikavälillä paketin tärkein uudistus koskee asuntomarkkinoiden toimintaperiaatteiden uudistamista.

– Se sisältää monta vaikeasti toimeenpantavissa olevaa linjausta alkaen metropolihallinnosta ja työeläkevarojen kohdentamisesta. Leipäjonosta tukea hakevien ihmisten kannalta on välttämätöntä saada asumiskustannuksia pysyvästi alemmaksi tilanteessa, jossa etuustasojen nousu tulee olemaan hidasta. Muuten leipäjonot tulevat olemaan täällä vielä seuraavankin hallituskauden lopussa.

 

Jaa

 

#sosiaaliturva #tutkimus

1 kommentti

  1. Pahoin pelkään, että leipäjonot ovat tulleet jäädäkseen 🙁 Huono-osaisuus kasvaa entisestään, koska edullisia vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulta ei saa, asunnottomuus tullee lisääntymään entisestään, koska ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty maksamaan näin suuria vuokria.

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.