Esimerkiksi kiusaamiseen puuttumisen, tai erityisen tuen toteutumisen osalta kunnissa onnistutaan vaihtelevasti. Tuoreen Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan nykyinen valvontajärjestelmä myös heikentää erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten pääsyä oikeuksiinsa.
Pukki kaalimaan vartijana – kuka valvoo peruskouluja? tutkimus ehdottaa Suomeen riskiperusteisen valvonnan mallia, jonka pohjaksi hankittaisiin tietoa mm. huoltajilta, oppilailta, koulujen henkilökunnalta ja viranomaisarvioinneista. Kerätyn tiedon pohjalta valvonta kohdennettaisiin niihin toimijoihin ja asiaryhmiin, joissa epäkohtia ilmenee. Tällaisen viranomaisen oma-aloitteisen valvonnan kautta voidaan laajemmin tehostaa lapsen oikeuksien toteutumista. Valvonnan tukena voitaisiin hyödyntää automatisaatiota kehittämällä automaattinen riskienarviointityökalu.
Suomessa velvoitteitaan laiminlyövää opetuksen järjestäjää ohjataan hallinnollisen ohjauksen keinoin, kun Ruotsissa käytössä on monipuolinen ja tehokas sanktiojärjestelmä. Erityisesti lasten kaltoinkohtelun (esim. kiusaaminen, väkivalta) valvontaan on Ruotsissa panostettu. Toisaalta Ruotsissa yksittäistapauksiin perustuvan valvonnan on nähty aiheuttavan ongelmia esimerkiksi koulun ja kodin välisissä suhteissa ja oikeudellistumista kohtaan esitetään myös kritiikkiä.
Pukki kaalimaan vartijana – kuka valvoo peruskouluja? ilmestyy KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisut-sarjassa. KAKS on rahoittanut tutkimusta.
Lisätietoja: Apulaisprofessori Niina Mäntylä, 029 449 8391, niina.mantyla@uwasa.fi
Kommentit