Muita merkittäviä vaaliuurnille ajavia tekijöitä olivat tunne äänen vaikuttavuudesta kotikunnan asioihin ja vaalin lopputulokseen, hyvän ehdokkaan löytyminen ja halu tukea ehdokasta. Vailla merkitystä ei ollut myöskään halu tukea jotakin puoluetta. Joka toinen arvioi myös, että äänestämällä kuntavaaleissa pystyi vaikuttamaan koko valtakuntaa koskeviin asioihin, ei ainoastaan kotikunnan.
Eri tahojen suosituksilla ja kehotuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta siihen, että lähdetiin äänestämään. Tätä ei ollut myöskään kuntavaalien alla tapahtuneet terrori-iskut Pietarissa ja Tukholmassa. Vain yksi kymmenestä äänestäneestä arvioi em. tekijöiden vaikuttaneen paljon tai melko paljon.
Epäluottamus politiikkaan ja vaikeus löytää ehdokas olivat merkittävimmät syyt jättää äänestämättä
Noin puolet (48 %) kuntavaaleissa nukkuneista ilmoitti tehneensä ratkaisun äänestämättä jättämisestä jo monia kuukausia ennen vaaleja. Vuoden 2017 kuntavaaleissa nukkuneet olivat tehneet ratkaisun tuntuvasti aiemmin kuin vuonna 2012.
Merkittävimmät yksittäiset äänestämättömyyden syyt olivat epäluottamus politiikkaa kohtaan (54 % vaikutti paljon tai melko paljon) ja vaikeus löytää itselle sopivaa ehdokasta (47 %).
Muihin tärkeisiin syihin kuului se, että asioiden arvioitiin hoituvat kohtuullisen hyvin muutenkin, ei tarvinnut lähetä äänestämään (45 %) sekä äänestämisen vähäinen hyöty itselle (43 %). Vailla merkitystä ei ollut myöskään vaikeus löytää sopivaa puoluetta (42 %) sekä epäusko yhden äänen vaikuttavuuteen (41 %). Näillä kaikilla oli merkitystä vähintään kahdelle viidestä.
Suoranaista protestointia ei tunnustettu syyksi jättää äänestämättä. ”Halusin näpäyttää aiemmin kannatettua puoluetta” oli tärkeä syy vain yhdelle kymmenestä (11 %). Se, että vaaleissa ei olisi ollut mielestä tarpeeksi menoa, meininkiä ja viihteellisyyttä ei osoittautunut myöskään juuri minkäänlaiseksi verukkeeksi jättää äänestämättä (11 %).
Puolueiden kannattajien välillä on eroja
Keskustan kannattajat pitivät keskimäärää tärkeämpänä vaikuttimena halua tukea jotakin yksittäistä ehdokasta. Tulos on sopusoinnussa sen tiedon kanssa, jonka mukaan keskustan kannattajat valitsivat keskimäärää useammin sopivan ehdokkaan välittämättä puoluekannasta.
Perussuomalaisia äänestäneitä ajoi muita useammin vaaliuurnille tieto terrori-iskuista Pietarissa ja Tukholmassa. Perussuomalaisten tukijat kertoivat myös, että aatteellis-ideologiset tekijät vaikuttivat haluun lähteä äänestämään.
Kokoomuksen kannattajien näkemykset noudattelevat koko kansan arvioita keskimäärin. Hieman keskimäärää useammin äänestämässä käyntiin vaikutti luottamus äänen vaikuttavuudesta kotikunnan asioihin sekä halu tukea puoluetta.
SDP:n äänestäjät korostivat muita enemmän sitä, että äänestämällä voi vaikuttaa koko maata koskeviin asioihin. Vihreiden äänestäjien taustavaikuttimena oli keskimäärää useammin halu tukea vihreää aatetta ja puoluetta.
Vasemmistoliiton kannattajia ajoi äänestämässä käymiseen monet eri tekijät. Keskimäärää useammin tärkeitä asioita olivat halu tukea aatetta ja puoluetta, usko äänestämisen vaikuttavuuteen. Puolueen kannattajat arvioivat muita useammin myös, että äänestämisestä on itselle hyötyä.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 14.–18.4 2017 viikko kuntavaalien jälkeen. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.036. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimuksen taulukot luettavissa tästä.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen
Kommentit