Tällaiseen lopputulokseen päästään, jos noudatetaan suomalaisten enemmistön kantoja ja tuntoja kuntien tulevassa politiikassa. Haaste on siinä, että kunnallisia palveluita ei saisi karsia eikä henkilöstösäästöjä toteuttaa, saati maksuja ja veroja korottaa. Varauksellinen suhtautuminen säästötoimiin on lisääntynyt.
Eniten kannatusta saa ehdotus ”kuntien pitäisi jatkossa olla riittävän suuria pärjätäkseen omilla verotuloillaan” (57 %). Neljännes (25 %) väestöstä torjuu vaatimuksen. Asuinalue ja asuinkunnan tyyppi eivät heijastu suhtautumisessa.
Ajatus kuntapalvelujen ulkoistamisesta yksityisten yritysten hoidettavaksi nykyistä enemmän synnyttää vastarintaa (53 %). Hallituspuolueiden kannattajista yhtä suuri osa kannattaa (44 %) ja vastustaa (43 %) ulkoistamista. Oppositiossa ulkoistamisen vastustus on selvä (72 %).
Ehdotus kunnan lainanoton lisäämisestä palvelujen ja työpaikkojen turvaamiseksi on vastenmielinen (67 %). Syömälainan kannattajia on vain viidenneksen verran (19 %). Ainoastaan vasemmistoliiton kannattajat lisäisivät lainanottoa. Kunnallisveron korottamisvaateen kannatus on lähes romahtanut vuodesta 2013 (48 % ja 25 % 2016).
Kyselyssä kokoomuksen kannattajien profiili poikkeaa muiden puolueiden kannattajien profiilista useissa asioissa. Erityisesti näin on suhteessa vasemmistoliiton kannattajiin, joissa kannat ovat useissa asioissa päinvastaiset.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 24.–29.9.2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.082. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen 0400-570087
Kommentit