| Kirjoittanut:
Tutkija Kimmo Makkonen Turun yliopistosta tutkii kaiken, mitä kansanedustajat ovat sanoneet kunnista vuodesta 1999 alkaen. Analysoitavaa täysistuntopuhetta on lähes 90 000 sivua.
Tutkija Kimmo Makkosella on iso urakka. Hän tekee kvantitatiiviista tekstianalyysia kaikesta eduskunnan täysistuntojen kuntapuheesta vuodesta 1999 alkaen. Makkonen analysoi kaikki täysistuntopuheenvuorot ja erottelee niistä kuntapuheen. Analysoitavaa täysistuntopuhetta on liki 90 000 sivua.
– Koska huomattavan suuri osa yhteiskunnan toiminnoista tapahtuu kunnissa, on aiheellista analysoida täysistuntokeskustelut kokonaisuudessaan. Aineisto koostuu julkisista asiakirjoista, jotka ovat saatavilla eduskunnan verkkosivuilta. Eduskunnan pöytäkirjatoimisto on tehnyt hyvää työtä, kehuu Makkonen.
Kyseessä on laajamittaisin eduskunnan täysistuntojen sanastoon tehty katsaus. Kuntapuhetta löytyy esimerkiksi käyttämällä aineistoon sopivia hakusanoja kuten ”kunta” tai ”kunnallinen”.
– Täysistuntokeskustelut eivät useinkaan ole keskusteluja vaan rinnakkaisia monologeja, joissa edustaja julistaa omaa näkemystään. Toisinaan edustajat toki innostuvat dialogiin, mikä pitää ottaa huomioon aineiston analyysissa, tutkija tähdentää.
Ideologiat esiin kuntapuheesta
Makkonen analysoi, mitkä ovat kuntapuhetta määrittävät ydinkäsitteet ja mistä ylipäätään puhutaan, kun puhutaan kunnista. Kansanedustajien kunta-ajattelua voi vertailla heidän käyttämänsä sanaston perusteella.
Makkonen pystyy sanastoanalyysin ja -vertailun avulla luomaan kansanedustajille ideologisia profiileja heidän suhteestaan kuntiin. Ideologiset erot paljastuvat etsimällä tiettyjä herkkiä ja arvolatautuneita avainsanoja. Kuntapuheessa niitä on paljon, kuten ”autonomia” ja ”itsehallinto”. Jos edustaja käyttää runsaasti sanoja ”kansa”, ”eliitti” tai ”demokratiavaje”, saattaa olla kyse populistisesta profiilista.
– Kullakin ideologialla on omaa sanastoa, jota ideologian kannattajat käyttävät huomattavasti tiuhempaan kuin muiden aatteiden kannattajat.
Yhdysvaltain senaatin äänestyksiä ja puheenvuoroja tutkimalla on havaittu, että konservatiivit puhuvat enemmän verotuksesta ja rahoituksesta, liberaalit hoitotyöstä ja huolehtimisesta.
Makkonen perustelee, että tekstianalyysin avulla demokraattista päätöksentekoa voidaan ymmärtää aiempaa syvällisemmin. Tutkimus auttaa tietämään täsmällisesti, ketkä kansanedustajat puhuvat kunnista ja millaisten asioiden yhteydessä kunnista puhutaan.
– Kiinnostavaa aineistoa saisi myös poliitikkojen blogeista, Makkonen miettii.
Hän tekee väitöskirjaansa Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselle. Väitöstilaisuus on näillä näkymin ensi vuoden lopulla.
Kommentit