Tosiasioiden ja politiikan suhteita syvällisesti analysoivassa julkaisussa selvitetään mm. mikä merkitys valehtelulla eli harhaanjohtamistarkoituksessa esitettyjen paikkansa pitämättömien tietojen (epätotuuksien) kertomisella on politiikassa.
Valehtelun muotoja on useita suoranaisista valheista hienovaraisiin. Kansainvälisessä politiikassa on eroteltu seitsemän valhetyyppiä.
Valehtelun kannattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, ja kiinnijäämisestä seuraava mainehaitta on varsinkin poliitikoille suuri. Valehtelua politiikassa on tutkittu toistaiseksi vähän. Jotta yksittäinen väite on totuudellinen, sen täytyy olla sekä tosi että sisältää asiayhteyden kannalta olennaista informaatiota.
Viime aikoina paljon käytetty termi ”totuudenjälkeinen aika” on jo itsessään harhaan johtava, sillä politiikassakin on valehdeltu aina.
Suomalaisesta politiikasta puuttuu laaja ja systemaattinen analyysi politiikkaväitteiden oikeellisuudesta. Kokeellisesti on osoitettu, että poliitikot pysyttelevät useammin tosiasioissa, jos he tietävät, että heidän sanomisensa oikeellisuus voidaan tarkistaa.
Monet tutkimukset vahvistavat tuloksen, jonka mukaan kansalaismielipide olisi erilainen, jos kansalaisten tietämys tosiasioista olisi erilainen. Tämä vaikuttaa myös äänestystuloksiin. Laajassa 27 maan vertailussa vasemmisto olisi hyötynyt useammin, mikäli kansalaisilla olisi parempi faktatietämys politiikasta.
Yhdysvalloissa on noin kolmannes sellaisia ihmisiä, jotka eivät tiedä maailman poliittisista tosiasioista juuri mitään. Suomessa täysin tietämättömiä on 14 prosenttia.
Suomessa tarvitaan, myös mediassa, järjestelmällistä faktantarkastusta. Siinä tarkistetaan väitteen totuudenmukaisuus ja sen pysyminen asiayhteydessä. Apuvälineenä voidaan käyttää totuudellisuusindeksiä.
Julkaisun artikkelit ovat tutkimushankkeista Faktat politiikassa (Koneen säätiö) ja Faktat kuntapolitiikassa (Kunnallisalan kehittämissäätiö). Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri Kari Raivio, dosentti Lauri Rapeli (Åbo akademi), projektitutkija Sakari Nieminen (Turun yliopisto), väitöskirjatutkija Kimmo Makkonen (Turun yliopisto) sekä professori Matti Wiberg (Turun yliopisto).
Julkaisu luettevissa tästä.
Lisätiedot: Matti Wiberg, puh. 050 326 5175, wiberg@utu.fi.
Vaikea aihe.
Julkaisu on hyödyllinen jäsennys vaikkapa virkamiehen tai viranhaltijan klopille, jonka työn tulokset ovat pitkälti riippuvaisia poliittisesta prosessista. Usko ja omat arvot voivat olla koetuksella julkista tehtävää hoitaessa, ehkä tämä auttaa keskittymään työssä olennaiseen poliittisen prosessin myllerryksessä.
Julkishallinnon avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämisen kohtaamien haasteiden kannalta, erityisen kiteyttävää oli s. 31 toteamus:
”On riskittömämpää valehdella tilanteissa, joissa yleisönä on rajattu joukko. Valehtelu on lisäksi kannattavampaa sellaisissa tilanteissa, joissa mahdollisimman harva on perillä asian todellisesta laidasta. Valehtelija kannalta parasta on, jos vain hän tietää totuuden.”