Valtuutetun on hyvä pitää aktiivisesti yhteyttä äänestäjiinsä (82 %), sekä ajaa määrätietoisesti näiden etuja (82 %). Hänen olisi hyvä olla ”räväkkä, aloitteellinen ja esiintymiskykyinen” (76 %). Hänellä tulisi olla myös ”laajat suhdeverkostot” (76 %).
Puolueuskollisuudesta kuntavaaleissa voidaan tinkiä, jos vain ’hyvä tyyppi’ löytyy, jolla on ”runsaasti kokemusta kunnallispolitiikasta” (64 %). Valtuutetun ei myöskään välttämättä edellytetä olevan samaa sukupuolta kuin äänestäjä, omalta kylältä, henkilökohtaisesti tuttu tai oman ammattiryhmän edustaja.
Noin neljännes (26 %) ilmoittaa, että puolue on paljon tai jonkin verran tärkeämpi kuin ehdokas. Vastaavasti vajaa kolmannes (30 %) painottaa ehdokasta. Reilu kolmannes (36 %) arvioi, että puolue ja ehdokas ovat yhtä tärkeitä asioita valintatilanteessa.
Keskustan kannattajien listalla kärkipäähän kipuaa aktiivinen yhteydenpito omiin äänestäjiin vaalien välillä. Keskustalaiset ja perussuomalaiset korostavat ehdokkaan merkitystä. Kokoomuksen, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajakunta korostaa keskimääräistä enemmän oikeaa puoluetaustaa. SDP:n kannattajien profiili on lähellä kansan keskiarvoa. Kokoomuslaisille ja vihreille on tärkeää myös ehdokkaan korkea koulutus.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy).
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 26.-30.11.2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 046. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Hyvä valtuutettu on itsenäinen ja ajaa koko kunnan etua -tutkimusosio luettavissa täältä.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400570087.
Kommentit