Aatteellisideologisten tekijöiden jälkeen nousevat tasavahvasti puolueen toiminta yleensä koko maassa (46 %) sekä puolueen kyvykkyys ajaa sen sosiaaliryhmän etuja (43 %), johon vastaajat kuuluvat.
Vailla merkitystä eivät ole myöskään puoluekannan vakiintuneisuus (on puolueen vakituinen kannattaja) (38 %) sekä tapa/tottumus (on useimmiten aiemmin äänestänyt samaa puoluetta) (31 %). Puolueiden toiminta kotikunnassa oli valintaperusteena vähemmän merkityksellinen asia (30 %) kuin puolueiden toiminta yleensä koko maassa (mielikuva valtakunnan tasonpolitiikasta).
Suosituksilla ja televisiolla vain vähän vaikutusta puoluevalintaan
Vähemmän tärkeitä olivat ystävien, tuttujen suositukset (9 %), puolueen edustajien esiintyminen televisiossa (12 %), protesti, halu näpäyttää päättäjiä (15 %), vaihtelun halu tai vaalikone (16 %). Ennen vaaleja toteutetuissa tutkimuksissa huomattava osa kansalaisista uhkasi lähtevänsä näpäyttämään vaaleissa päättäjiä. Osa näpäyttämishaluisista ei kuitenkaan äänestänyt kuntavaaleissa, osa teki sitten valintansa muilla perusteilla ja päätyi tuttuun ja turvalliseen vaihtoehtoon.
Puoluevalinnan perusteet olivat samansuuntaisia kuin edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012. Aiempaa vähemmän merkitystä oli puolueen toiminnalla kotikunnassa. Myös puolueen puheenjohtajalla arvioitiin olleen vähemmän painoarvoa puoluevalinnassa kuin vuonna 2012 kuntavaaleissa.
Puolueiden kannattajien välillä on eroja
Lähes kaikkien puolueiden kannattajien mielestä ratkaisevaa puoluevalinnassa oli se, mikä on kannatetun puolueen aatteellinen linja. Näin painottavat etenkin SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. SDP:n ja vasemmistoliiton tukijoiden keskuudessa keskimäärää ratkaisevampaa on puolueen kyvykkyys ajaa äänestäjien sosiaalisen viiteryhmän etuja.
Keskustan kannattajat pitivät keskimäärää tärkeämpänä puolueen ehdokasasettelua kotikunnassa sekä ystävien, tuttujen suosituksia. Aatteellisilla tekijöillä ei ollut samaa merkitystä kuin vasemmistoa äänestäneiden keskuudessa.
Kokoomuksen kannattajat poikkeavat muista siinä, että heidän keskuudessaan korostetaan muita enemmän puoluekannan vakiintuneisuutta ja tapaäänestämistä. Kokoomusta äänestäneet eivät äänestäneet muutos- tai vaihtelunhalusta.
Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa valintaperusteena oli keskimäärää useammin protesti ja muutoshalu. Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa korostui se, että lähes kaikki valintaperusteet olivat keskimäärää tärkeämpiä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 14.–18.4 2017 viikko kuntavaalien jälkeen. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.036. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Antti Mykkänen, 0400-570087.
Tutkimukseen taulukot luettavissa tästä.
Kommentit