Julkaisut

Tutkimuksen kohteina ovat vaalituloksen lisäksi aluevaalien ehdokasasettelu, vaaliteemat ja vaaliviestintä, äänestysaktiivisuus, väestöryhmien edustus aluevaltuustoissa sekä äänestysvalintojen painottuminen ja perustelut. Tilastokeskuksen rekisteri- ja tilastoaineistojen ohella käytössä on aluevaalien jälkeen kerätty valtakunnallisesti edustava kysely aluevaalien äänioikeutetuista. Lisäksi hyödynnetään aluevaalien kannatusmittauksia sekä analysoidaan ehdokkaiden vaalirahoitusta, puolueiden aluevaaliohjelmia ja television aluevaalikeskusteluja. Tutkimus osoittaa, että monet äänestivät aluevaaleissa alueperusteisesti. Useat…

Vuoden 2021 kuntavaalit järjestettiin koronaepidemian vuoksi poikkeusolosuhteissa ja vaaleja siirrettiin huhtikuulta kesäkuulle. Kokoontumisrajoitusten ja varovaisuuden vuoksi ehdokkaat eivät voineet kohdata äänestäjiä vaaliteltoilla. Mitkä seikat kannustivat ehdokkaaksi, mitkä seikat heikensivät kansalaisten edellytyksiä asettua ehdolle? Lisäsikö verkkoon painottuva kampanjointi vaalihäirinnän riskiä? Voiko olettaa, että verkossa tapahtuvan vaalihäirinnän torjumisesta tulee jatkossa yhä merkittävämpi kysymys? Tutkimus perustuu ehdokkaille sekä…

Mitä pienet, alle 5 000 asukkaan kunnat voivat tehdä, kun väestö vähenee ja ikääntyy. Pienet kunnat eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan niiden välillä on eroja muun muassa väestö- ja työpaikkakehityksessä, elinkeinorakenteessa, koulutustasossa, osallisuudessa ja palvelujen kustannuksissa. Tässä tutkimuksessa on selvitetty näiden kuntien väestömuutoksia, elinvoimaa, muutosten hallintaa ja sopeutumisratkaisuja. Tutkimus on tehty Itä-Suomen yliopiston Alue- ja…

Vuoden 2021 kuntavaalit siirrettiin koronapandemian ja vasta alkuvaiheessa olleen rokotustilanteen vuoksi huhtikuulta kesäkuulle. Miten puolueet onnistuivat ehdokasasettelussaan ja millaisin tavoittein ne kävivät vaaleihin? Miksi äänestysprosentti notkahti ja miksi ennakkoäänestyksen suosio kohosi ennätyskorkeaksi? Mitä merkitystä vaalien siirrolla oli tuloksiin? Tutkimus perustuu monipuolisiin rekisteri-, tilasto- ja kyselyaineistoihin, ja kuntavaalien puolue- ja ehdokaskilpailua analysoidaan useista näkökulmista. Tutkimus kuvaa…

Kirja käsittelee suomalaisen puoluerahoituksen perusteita. Se kartoittaa aiemmin varjoon jäänyttä osa-aluetta eli kuntien tapaa tukea puoluetoimintaa. Miten kunnallisten luottamustoimien palkkioista on rakennettu puoluetuen lähde? Entä millä muilla tavoin kunnat ohjaavat varoja puolueiden paikallisjärjestöille? Vuonna 2015 uusittu kuntalaki määrää kunnat julkaisemaan keskeiset asiakirjat verkkosivuillaan. Tutkimus testasi, miten kunnallisen puoluetuen selvittäminen onnistuu kuntien verkkosivujen tarjoamilla dokumenteilla. Tutkija,…

Aikojen saatossa valtiolle keskitetty kontrolli, yksityiskohtainen sääntely ja koulutarkastajat ovat kadonneet opetussektorilta. Nykyisin valvonta on painottunut opetuksen järjestäjien omavalvontaan. Tätä täydentää laillisuusvalvonta, joka käynnistyy usein huoltajan tekemällä kantelulla. Yhdessä väljän sääntelyn kanssa nykyinen valvontajärjestelmä on johtanut siihen, että oppilaan oikeuksien toteutuminen perusopetuksessa vaihtelee kunnittain. Jos kunnassa käytännöt ja laintulkinnat eivät ole kunnossa, huoltajalle jää huomattava…

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret jäävät usein tiedon katveeseen. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa heidän elämästään ja kokemuksistaan yhteiskunnan palveluissa. Monen taustalla on kiusaamista, ja kotoa saatu tuki voi olla vähäistä. Monet kokevat yhteiskunnan avun riittämättömäksi. Palvelujärjestelmän vaikuttavuutta olisikin arvioitava nuoren elämänkaaren näkökulmasta, ei vain yksittäisen palvelun lyhyen aikavälin vaikutuksina. Tästä tutkimuksesta päättäjät voivat…

Millaista talousinformaatiota valtuutetut käyttävät ja mitä tietoa heiltä puuttuu? Tässä tutkimuksessa tehtiin kaikille kunnanvaltuutetuille kysely ja viidessä kunnassa haastatteluja. Talousraportteja osataan tulkita kohtuullisen hyvin, mutta enemmistö valtuutetuista kaipaisi lisäoppia. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa taloussuunnittelutiedon sekä tilinpäätös- ja toimintakertomustiedon parantamiseen. Valtuutettujen arviointi- ja päätöskyky paranevat, kun heillä itsellään on ymmärrystä taloustiedoista eivätkä he jää pelkästään…

Mitä ajatellaan kuntavaalien kampanjoista ja viestinnästä? Miten painottuvat valtakunnalliset ja paikalliset asiat? Entä mitkä seikat painavat valitsijoiden äänestyspäätöksissä? Mitkä tekijät selittävät kuntavaalien äänestysaktiivisuutta erilaisissa kunnissa ja väestöryhmissä? Kuinka eri-ikäiset äänioikeutetut perustelevat valintojaan? Kuntavaalitutkimus 2017 perustuu monipuolisiin data-aineistoihin ja kattavaan analyysiin kuntavaaleista. Vaalien jälkeen kerättyyn kyselyyn vastasi 1 726 äänioikeutettua. Lisäksi tutkimus hyödyntää Tilastokeskuksen, oikeusministeriön sekä…

Suomen perustuslaissa turvattu kunnallinen itsehallinto asettaa rajat sille, miten valtio voi ohjata ja muokata kuntien toimintaa ja tehtäviä. Kunnallinen itsehallinto elää eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintojen mukaan. Nämä taas johtavat kysymyksiin siitä, mitä kunnallinen itsehallinto on, miten valtion ohjausjärjestelmät vaikuttavat kunnalliseen itsehallintoon ja mikä kunnan oikeudellinen asema on julkisoikeudellisena oikeushenkilönä. Näihin kysymyksiin vastaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen…