Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnan julkisyhteisöjen laskentatoimen professori Lasse Oulasvirta ja yliopistonlehtori, HTT Lotta-Maria Sinervo ovat saamassa päätökseen Suomessa ainutlaatuisen tutkimuksen kuntapäättäjien talousinformaation käytöstä.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää, miten ja minkä tiedon perusteella kunnanvaltuutetut muodostavat käsityksensä kunnan palvelujen kustannuksista, taloudellisesta tuloksesta ja talouden näkymistä.
Tutkimus tehtiin lähettämällä kyselykaavake kaikille Suomen kunnanvaltuutetuille – lähes 9000 hengelle – sekä tekemällä teemahaastatteluja viidessä eri kokoisessa kunnassa.
Kysely paljasti, että kunnanvaltuutetut kokevat ymmärtävänsä talousarviokokonaisuuden sekä tilinpäätösinformaation vähintään tyydyttävästi. Kunnanvaltuutetut myös luottavat kunnan virkamiesjohdon raportointiin kunnan taloustilanteesta. Valtuutetut kuitenkin käyttävät tiedonlähteenä useimmiten muuta kuin kunnan virallisia asiakirjoja: keskustelut, esitykset ja uutiset ovat useimmiten käytettyjä lähteitä.
– Median merkitys on yllättävänkin suuri, toteaa professori Lasse Oulasvirta. Myös kunnanjohtajan ja talousjohdon suullisilla esityksillä on merkitystä, samoin kuin oman valtuustoryhmän sisällä käydyillä keskusteluilla.
– Näillä erilaisilla tiedon välittäjillä on suuri vastuu tiedon oikeellisuudesta, Oulasvirta muistuttaa.
Tutkijat suosittelevat myös, että kunnan hallinnosta riippumattoman tarkastuslautakunnan arviointikertomukset voisivat olla paremmin esillä ja valtuustot voisivat käyttää niitä vilkkaammin.
Kysely kuitenkin paljasti myös sen, että yli puolet kunnanvaltuutetuista toivoi lisäkoulutusta talousinformaation tulkitsemiseen.
Tilinpäätös kiinnostaa pääasiassa tilinpäätöskokouksessa
Valtuutetuille lähteneessä kyselytutkimuksessa kartoitettiin valtuutettujen tietolähteitä taloudesta: sitä, mitä tietolähteitä he hyödyntävät valtuutetun tehtävässään ja mitä he pitävät tarpeellisena.
Tutkijat olivat kiinnostuneita myös siitä, missä määrin kunnanvaltuutetut esimerkiksi tarkastelevat tilinpäätöstä muulloin kuin sen hyväksymisen aikoihin.
– Haastatteluissa tuli ilmi, että tilinpäätökseen ei juuri tartuta muulloin, kun tilinpäätöskokouksen alla tai jos täytyy etsiä perusteluja joillekin säästöille tai lisämäärärahoille, Lotta-Maria Sinervo
– Moni kokee, että se tulee liian myöhään, vasta kesäkuussa. Talousarvio herättää enemmän intohimoja: eräskin haastateltava kertoi, että se luetaan “hiirenkorville.”
Mielenkiintoista oli se, että tutkimusmateriaalin keruu ei käynyt aivan kivuttomasti. Kunnanvaltuutetuille lähteneeseen kyselyyn vastasi lopulta, useiden muistutuskierrosten jälkeen, 1214 kunnanvaltuutettua, mikä on 13,5 prosenttia kunnanvaltuutetuista ja loppujen lopuksi hyvä tulos.
Myös teemahaastatteluja varten etsittävistä yhdessä kieltäydyttiin.
– Eräs kunnanjohtaja sanoi suoraan, että eivät halua osallistua tällaiseen tutkimukseen, Lasse Oulasvirta kertoo.
– Sikäli voi olla, että me saimme vastauksia lähinnä niiltä, jotka ovat paremmin perillä kunnan talousinformaatiosta, pohtii Lotta-Maria Sinervo.
Kyselytutkimuksen vastausprosentti kuitenkin on kohtuullinen, sillä vastanneet jakautuivat riittävällä tavalla kaikkiin puolueisiin ja kuntien kokoluokkiin sekä muihin ominaisuuksiin.
Koettu talousosaaminen ei ole koulutuksesta kiinni
Kiinnostava kysymys on se, missä määrin talouden seurantaa tehdään kunnissa koko ajan ja integroidaanko se toiminnan suunnitteluun.
– Kunnanvaltuutetut toivovat lisää tietoa palveluista, niiden laadusta ja vaikuttavuudesta. Niiden suhteesta talousinformaatioon on selvästi tietokuilu olemassa, tutkijat sanovat.
Paremmin pureskeltu tieto siitä, mitä käytetyllä rahalla on tehty ja saatu aikaan olisi valtuutetuille tärkeitä. Toimintaa kuvaavat asiat, kuten vaikkapa oman kunnan uimahallin käyttöaste, kiinnostivat valtuutettuja.
Kunnanvaltuutetut miettivät paljon kuntansa velan määrää ja verotuloja: nämä kysymykset koskettivat melkein jokaista kuntaa. Ja mitä velkaisempi ja talousongelmaisempi kunta, sitä vuolaammin valtuutetut asiasta puhuivat.
Valtuutettujen tunnetta siitä, miten hyvin he hallitsevat talousinformaation ja pystyvät sitä käyttämään, ei selitä heidän taustansa.
– Etukäteen ajattelimme, että vaikkapa koulutustaso olisi merkittävämpi tekijä, Lotta-Maria Sinervo sanoo.
– Demokratian kannalta se on hyväkin asia. Tutkimus osoittaa, että vaikka valtuutettu olisi vähemmän koulutettu, hän kokee, että tietoa on saatavilla ja se on omaksuttavissa, sanoo Lasse Oulasvirta.
Kyselyn mukaan ammattiryhmistä työntekijät kokivat ymmärtävänsä kunnan talousinformaatiota parhaiten. Toisaalta johtavassa asemassa olevat pystyivät mielestään lukemaan talousinformaatiota vähemmän hyvin kuin muut vastaajat.
– Ehkä koulutus tuo mukanaan sen, että vaatimustaso itselle on kovempi, Lotta-Maria Sinervo sanoo.
Sukupuolten väliltä löytyi pieni ero: miespuoliset kunnanvaltuutetut kokivat ymmärtävänsä kunnan taloustietoa hieman paremmin kuin naiset. Suurin havaittu ero kuitenkin perustui kunnan kokoon.
– Suurissa kunnissa tietoa on enemmän ja se on monimutkaisempaa. On palvelujen ulkoistuksia ja konsernirakenteita. Pienissä kunnissa tieto ja tiedonlähteet ovat lähempänä, kokonaisuus on hallittavampi, sillä esimerkiksi sairaanhoito kuuluu kuntayhtymille, Lasse Oulasvirta miettii.
Haastattelujen mukaan konsernitilinpäätökset aiheuttavat päänvaivaa paitsi monimutkaisuutensa vuoksi myös siksi, että osa valtuutetuista kokee, että konsernin asioita pidetään kunnanvaltuutetuilta piilossa liikesalaisuuksiin nojaten.
– Konsernirakenteista ja kunnan yhtiöistä toivottiin parempaa talousinformaatiota.
Pohjaa kansainväliselle vertailulle
Vaikka kunnanvaltuutetut kokivat ymmärtävänsä taloustietoa enimmäkseen kohtuullisen hyvin, kyselyn mukaan 70 prosenttia toivoi lisäkoulutusta.
– Tiedon käyttöä on sinänsä aika vaikea tutkia, pohtii Lotta-Maria Sinervo.
Tutkijat jatkavat kuntien tietotarpeiden analysoimista. Sote tuo varmasti lisää kysyntää selkeälle ja hyvin analysoidulle taloustiedolle.
– Maakunnat tulevat ostamaan palveluja yhtiöiltä, nuo palvelut ovat sitten osin liiketoimiin liittyvien liikesalaisuuksien piirissä. Varmasti syntyy tietotarpeita, professori Oulasvirta toteaa.
Kerätty data on ainutlaatuista, ja nyt tutkijat tekevät yhteistyötä yli rajojen.
– Vertailemme suomalaisten kunnanvaltuutettujen talousosaamista kansainvälisesti, professori Oulasvirta sanoo.
KAKS rahoitti tutkimusta.
Kommentit