Kolme viidestä (61 %) valtuutetusta on sitä mieltä, että kunta/kaupunki on kokonaisuudessaan kehittynyt parempaan suuntaan valtuustokaudella. Vajaa kolmannes valtuutetuista (29 %) tyrmäsi väitteen.
Lähes kaksi kolmesta (63 %) piti valtuuston työskentelyilmapiiriä hyvänä. Kolmasosa oli eri mieltä. Lähes puolet (47 %) valtuutetuista katsoi, että ryhmien väliset jännitteet häiritsivät työtä. Toinen puoli (49 %) torjui väitteen.
Lähes puolet valtuutetuista (46 %) yhtyy väitteeseen, että valtuusto ei ole kyennyt katsomaan koko kunnan kokonaisetua. Tätä mieltä on vain joka kolmas alle 5000 asukkaan kuntien valtuutetuista, mutta kaksi kolmesta 50 000–100 000 asukkaan kunnan valtuutetusta.
Väitteen siitä, että valtuustossa ei olisi saatu aikaiseksi todella merkittäviä päätöksiä tyrmää kolme viidestä (59 %) valtuutetusta, tosin alle 5000 asukkaan kuntien valtuutetuista kaksi kolmesta (69 %). Voimakkaimmin oman valtuuston kykyä keskittyä merkittäviin päätöksiin kritisoivat 50 000–100 000 asukkaan kaupunkien valtuutetut.
Lue koko tutkimusosio. Valtuutettukyselyn kaikista vastauksista on koostettu raportti Kuntademokratia – valtuutettukysely 2020, joka ilmestyi KAKSin julkaisusarjassa.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki marraskuussa 2020 kaupunkien ja kuntien valtuutetuille Webropol-kyselyn. Siihen vastasi 1362 valtuutettua Suomen 8999 valtuutetusta. Vastausprosentti oli 15,1 %. Virhemarginaali koko aineistosta on suuntaansa 2,7 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087.
Kommentit