Kaksi viidestä uskoo, että ulkoliikunta, etäkokouksiin osallistuminen ja etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin tulevat omassa käyttäytymisessä lisääntymään verrattuna aikaan ennen koronakriisiä. Reilu neljännes suomalaisista uskoo myös, että he alkavat ostaa enemmän tuotteita ja palveluita verkosta.
Kolmannes suomalaisista uskoo, että vastaisuudessa kokouksiin osallistuminen paikan päällä ja matkustelu ulkomailla vähentyy aikaan ennen koronakriisiä. Noin neljännes arvioi, että lomien viettäminen kotioloissa ja kotimaassa matkustelu lisääntyvät.
Miehistä naisia suurempi osa aikoo pysyvästi vähentää sukujuhlissa ja kirjastoissa käymistä sekä matkustelua kotimaassa.
Kaksi kolmesta hyväksyy koronarajoitukset, mutta yhteiskunnan täydellistä ja kustannuksista riippumatonta sulkemista vastustaa enemmistö (kts. kuviot tutkimusosiosta)
Suomalaisista kolmannes (33 %) sanoo liikkuvansa huolettomasti ja arkailemattomasti julkisilla pakoilla tai kaupoissa. Kaksi kolmesta (64 %) torjuu väitteen. Miehistä (41 %), keski-ikäisistä (42 %), ylemmistä toimihenkilöistä (40 %) ja työntekijöistä (43 %) keskimäärää useampi olettaa liikkuvansa arkailematta julkisilla paikoilla.
Kymmenesosa (11 %) suomalaisista on sairastanut tai uskoo sairastuvansa koronavirukseen vuoden loppuun mennessä. Tällaisia ajatuksia on keskimäärää useammin 18–30-vuotiailla (22 %) ja opiskelijoilla (22 %).
Huomattavan moni (36 %) ilmoittaa ahdistuvansa ajatuksesta sairastua virukseen. Etenkin naisia, eläkeikää lähestyviä, eläkeläisiä ja maaseutumaissa kunnissa asuvia ahdistavat ajatukset koronavirukseen sairastumisesta. Miehistä ja nuoremmista ikäluokista enemmistö ei ole asiasta moksiskaan.
Kahdelle kolmesta (69 %) koronavirusepidemian kaikkinaiset rajoitukset eivät aiheuta ongelmia. Neljännestä (24 %) ne ahdistavat. Keskimäärää hieman useammin rajoituksia vastaan purnaavat ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat.
Enemmistö (59 %) suomalaisista tyrmää väittämän, että yhteiskunta ei kestä koronavirusrajoituksia ja ne tulisi purkaa kuolleisuuden lisääntymisen uhallakin. Neljännes (23 %) on rajoitusten purkamisen kannalla.
Ehdotus, jonka mukaan yhteiskunta pitää sulkea siksi ajaksi, että virus saadaan kokonaan tukahdutetuksi kustannuksista ja ajasta riippumatta saa kansan tuomion (61 %). Yhteiskunnan totaalista sulkemista kannattaa vain noin viidennes (21 %) kansasta.
Kaksi viidestä (41 %) uskoo, että talouden ja toimeliaisuuden pysähtymisestä seuraa myöhemmin enemmän uhreja kuin nyt itse koronavirustaudin seuraamuksena. Kolmannes (34 %) torjuu väitteen.
Koko tutkimus luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 30.5.–4.6.2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 001. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit