Keskimäärää enemmän alakuloa ilmenee keski-ikäisten, työntekijöiden ja pienituloisten keskuudessa. Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat uskovat muita yleisemmin elinolojen maassamme kurjistuvan. Keskustan ja kokoomuksen tukijat ovat muita useammin toiveikkaita. Poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua mediasta seuraavat suhtautuvat elinolojen kehittymiseen keskimäärää toiveikkaammin.
Enemmistö suomalaisista odottaa kehityksen menevän huonompaan seuraavissa asioissa: Asumisen kustannukset (75 %), maaseudun kehitys (68 %), terveys- ja sosiaalipalvelut (61 %), rikollisuus (60 %), eri yhteiskuntaryhmien väliset jännitteet (59 %), terrorismin uhka (58 %), luottamus päättäjiin (56 %), ympäristön tila (55 %), maahanmuuton seuraamukset (54 %) ja maan velkaantuminen (51 %).
Vastapainoksi kehityksen arvioidaan menevän kohti parempaa suuntaa neljässä asiassa. Näitä ovat sukupuolten tasa-arvo (58 %), maamme vetovoima matkailukohteena (53 %), harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet (52 %) sekä kauppapalvelut ja kulutusmahdollisuudet (51 %).
Kun yhdistetään kannat kehityksen kulusta ”parempaan suuntaan” ja ”mikään ei muutu”, kuva tulee hieman valoisammaksi. Listalle nousevat myös suvaitsevaisuus (59 %), yritystoiminnan vireys (59 %), kaupunkien kehitys (58 %), maamme kilpailukyky (53 %), koulutusmahdollisuudet (52 %), elämisen laatu (52 %), kansalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen (52 %)
Koko tutkimus luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 7.-13.9.2018. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 049. Vastaajat edustavat maamme 18 – 79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 – 570087.
Kommentit