Parlamentaarinen valmistelu sitouttaisi myös kunnat ja niiden henkilöstön uudistuksen valmisteluun paremmin. Uudistuksien toimeenpanossa on ollut nähtävissä, että kunnat eivät ole ryhtyneet toimenpanoon vaan ne ovat pelanneet aikaa sillä, ettei seuraava hallitus toteuta uudistusta.
Kahdessa ensimmäisessä uudistushankkeessa alun perin asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Uudistukset ovat joko hiipuneet tai jääneet keskeneräisiksi. Se on ollut raskas kuntakentälle ja valmistelijoille, koska uudistuksien lähtökohdat ovat olleet jatkuvassa muutoksessa. Talous- ja ikärakenteen haasteet ovat edelleen samat. Haikailuun vanhaan paluusta ole enää aikaa.
Sote-uudistuksissa yhteisenä tekijänä Paras-uudistusta lukuun ottamatta on ollut, että perustuslakihuomiot ovat valmistelussa saaneet liian vähän huomiota. Kun linjaukset ovat perustuneet poliittisiin kompromisseihin, perusteltujakaan muutoksia on ollut vaikea saada läpi.
Yhteistä uudistuksissa on ollut myös, että Paras-hankkeesta lähtien poliittinen ohjaus on ulottunut pykäliin saakka. Poliittisen ohjauksen perusteella kirjoitettujen säännöksien heikkoutena on ollut, että säännökset ovat olleet joko ristiriitaisia tai niissä ei ole otettu tarpeeksi huomioon soveltamista joissain yksittäistapauksissa.
Virkamiehen on oltava lojaali ja palveltava demokratiaa. Lojaalisuudella on kuitenkin rajansa. Virkavastuu ei tarkoita, että lainvalmistelussa virkamiehen rooliin kuuluisi vain perustuslakikysymykset tai EU-oikeuden ongelmien esille tuominen.
Asiantuntijaroolissa pitää uskaltaa ottaa kantaa myös siihen, toimiiko järjestelmä, sanoa epämiellyttäviäkin asioita sekä perustella oma kantaansa. Uudistuksien toteuttaminen ja hyvä lainvalmistelu edellyttävät, että poliittisen ja virkamiestason välillä on jatkuva luottamuksellinen yhteys ja toimiva vuorovaikutussuhde.
Tutkimus luettavissa: https://kaks.fi/julkaisut/sote-ja-kuntarakenteen-pitka-kujanjuoksu/
Lisätietoja: Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, p. 029 553 0079
Kommentit