Kuntajohtajien mielestä paras tapa järjestää tulevat sosiaali- ja terveyspalvelut on jompikumpi maakunnallisista malleista. Valtiollista järjestämistä ja rahoittamista ei kannatettu, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Maakunnallisia kuntayhtymiä kannatti lähes puolet (48 %) ja maakunnallista itsehallintoaluetta reilu kolmannes (34 %). Valtion järjestämisvastuu sai vain joka kymmenen tuen (10 %). Vajaa kymmenes (8 %) ei osannut tai halunnut sanoa kantaansa. Hallitustunnustelija Sipilä antoi puolueille kaksi vaihtoehtoa: maakunnallinen kuntayhtymä tai maakuntaitsehallinto.
Myös rahoituksessa yli puolet (54 %) kuntajohtajista kannatti maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen keräämistä ja kohdentumista. Vajaa kolmannes (29 %) kannatti alueellista, itsenäisen verotusoikeuden omaavaa rahoittajaa. Joka neljännen (25 %) mielestä alueellisesti yhdistetty rahoitus (kunnat ja valtio) olisi paras vaihtoehto. Kansallisesti yhdistetty rahoitus (15 %) ja valtion keräämä sote-maksu (8 %) saivat yhteensä vajaan neljänneksen (23 %) kannatuksen.
Vakuutusrahastopohjaiset mallit saivat vain 12 prosentin kannatuksen. Kantansa jätti ilmaisematta joka kymmenes (11 %).
Kunnat ja kuntayhtymät pitävät pintansa sote-palvelujen tuottajina myös tulevaisuudessa. Tätä mieltä on kaksi kolmesta (61 %) kuntajohtajasta. Yritysten osuuden arvioidaan olevan reilu neljännes (28 %) ja kolmannen sektorin kymmenys (10 %).
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön SurveyPal-verkkokyselyyn vastasi 122 kuntajohtajaa (vastausprosentti 41 %) 14.–21.4.2015 välisenä aikana. Kysymysten taustalla olivat eduskunnan perustuslakivaliokunnan keväiset linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä sekä parlamentaarisen työryhmän esittämät vaihtoehdot sote-palvelujen rahoittamiseksi.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087
Kommentit