| Kirjoittanut:
– Kaupunginjohtajan asema on vahva. Hän voi ideoida ja vaikuttaa kaikella tavalla sekä nähdä mihin suuntaan mennään, Joensuun entinen kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen kertoo.
Juhani Meriläinen on kirjoittanut ja kustantanut muistelmakirjan Näin kaupungin kasvavan, jossa hän kertoo kaupungin johtamisvuosista 1995–2010.
Elämäntyönsä muutoinkin Väli-Suomessa tehnyt kuntamies pohtii uravalintaansa ja miettii muun muassa neljän vuosikymmenen takaista väliportaan hallintouudistusta ja suurta kuntauudistusta: Missä mallissa palvelutuotanto olisi, jos olisi edetty silloin esillä olleiden linjausten mukaisesti.
– Joka tapauksessa tuolloiset pohdinnat olivat aivan samanlaisia kuin nykyinen kuntauudistus- ja sote-pohdiskelu. Nykyvaikuttajat eivät välttämättä ole niistä lainkaan tietoisia.
– Omasta itsestä kirjanteko lähti liikkeelle. Se on omakustanteinen ja kertoo, mitä on tapahtunut kunnallishallinnossa, kunnallistaloudessa ja alueellisessa kehityksessä. Näkökulma on joensuulainen ja pohjoiskarjalainen, mutta kyllä siinä otetaan vahvasti kantaa kunnallishallinnon ajankohtaisiin uudistushankkeisiin, Meriläinen kertoo.
Alkusysäys kirjoittamiselle oli, kun Meriläinen katseli, mitä puheille ja muistioille tekisi. Niistähän saisi helposti kirjan. Näin helppoa se ei sitten ollutkaan. Vuosi 2014 olikin sitten intensiivisen tutkimuksen ja kirjoittamisen aikaa.
– Joensuulaiset ovat mukavasti ottaneet kirjan vastaan. Eniten se tietenkin kiinnostaa luottamushenkilöitä, virkamiehiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat olleet rakentamassa kaupunkikehitystä.
– Kirjassani pääosassa on kaupunki ja sen kehittyminen eri ilmiöineen. En pitänyt vuosien varrella mitään päiväkirjaa, minkä vuoksi teemojen käsittely henkilöiden kautta ei ollut mahdollista. Paljastuksia, joita monet uskovat löytävänsä, ei kirjassani ole.
Sekava ja piiloinen sote
Sote-uudistuksesta on nähty tähän mennessä vain jäävuoren huippu, Juhani Meriläinen arvelee.
– Demokratia, talouskysymykset, vaikutus kuntien asemaan jne. ovat edelleen avoimia. Kansallisen terveyshankkeen ja Paras-hankkeen yhteydessä puhuttiin perusterveydenhuollon kehittämisestä ja hieman erikoissairaanhoidosta varsin kuntakeskeisesti.
Vahvaan peruskuntaan pyrki myös Jyrki Kataisen hallitus, mutta se ei kelvannut kunnille.
– Nyt sote-uudistusta viedään enemmän valtion keskushallinnon ja sote-asiantuntijoiden johdolla, jossa paikallisdemokratian edistäminen on vähäisessä roolissa. Uudistuksessa maakunnat ovat kovin erilaisessa asemassa. Miten uudistus toteutetaan metropolialueella tai Pirkanmaalla – kyseessä on aivan erilainen haaste kuin Pohjois-Karjalassa.
Maakuntapohjaisesta tuotantoalueesta vallitsee Meriläisen mukaan Pohjois-Karjalassa laaja yksituumaisuus ja sitä vietäneen eteenpäin, toteutuupa nykyinen sote-esitys tai ei.
Perlos lopetti toimintansa vuonna 2007, jolloin noin 2 200 henkilöä menetti työpaikkansa. Se oli pitkään työpaikkavähennyksen Suomen ennätys, kunnes Nokian toiminnan loppuminen muutamia vuosia myöhemmin vei ennätyksen Saloon.
– Kun jälkeenpäin on katsonut työpaikkakehityksen graafeja, ovat Nokian ja Perloksen kasvu- ja alasajokuvaajat täysin samanlaisia.
1990-luvun lamasta selvittiin Meriläisen mukaan vahvan teollisen kehityksen ansiosta.
2000-luvun alkuvuodet olivat Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa vahvan kasvun ja kehityksen aikaa.
– Otettiin muiden maakuntien ja kaupunkikeskusten etumatkaa taloudellisessa kehityksessä kiinni. Perloksen aiheuttamista ongelmista selvittiin, vaikka ongelma olikin meidän resursseihimme suhteutettuna ehkä pari numeroa liian suuri. Perloksen lopettaminen pudotti meidät uudelleen divaritasolle.
Kestävyyslaji
Juhani Meriläisen kaupungin- ja kuntajohtajan vuosista puolet vierähti Keski-Suomessa ja puolet Pohjois-Karjalassa.
– Keski-Suomen työkokemus Suolahdessa, Äänekoskella ja Jyväskylän maalaiskunnassa oli kuin sisäänajoa Joensuuhun kaupunginjohtajan tehtäviin. Joensuu on maakunnan kiistaton keskus ja kaupungin tehtäväkenttään kuuluvat kaikki kunnalliset palvelut, muun muassa vahva kulttuuri-, liikunta- ja koulutussektori.
Tänään ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat vetureita kaupunkikehitykselle.
– Ilman niitä kaupungin kehittäminen olisi paljon vaikeampaa. Joensuun sijainti Venäjän rajan tuntumassa on edelleen mahdollisuus, vaikkakin takapakkia on koettu niin 1990-luvun lopussa kuin juuri nyt, Meriläinen pohtii.
Äänekoskella rakennettiin 1980-luvulla Metsä-Botniaa ja paperiteollisuutta. Kaupungilla meni hyvin kunnes rakennemuutokset käynnistyivät. Nyt Keski-Suomi on taas positiivisen odotuksen kohteena. Koko Suomi odottaa Äänekosken miljardihanketta ja uutta teollisuuden elpymisaikaa.
– Kunnan kehittäminen on kestävyyslaji. Moni hanke muhii vuosikymmeniä ennen kuin toteutuu ja silloinkin useimmiten hieman toisessa muodossa.
Kaupunki kehittyy rakentamalla ja maakuntakeskuksissa on joka vuosi projekteja, joiden kanssa voi kulkea jonkin aikaa rinta rottingilla. Kaupunkistrategiassa ja maankäytön suunnittelussa on luonnostaan hankkeita, joiden toteutuminen ideasta täytäntöön voi vaatia vuosia.
Esimerkiksi Joensuun Penttilänrannassa puuteollisuuden tuotanto loppui vuonna 1988. Teollisuusalueen suunnittelua ja puhdistamista uudeksi asunto- ja työpaikka-alueeksi suunniteltiin parikymmentä vuotta. Nyt rakentaminen on käynnistynyt ja sitä riittänee vuoteen 2037.
– Perspektiiviä kerrakseen. Aika pieneksi sitä itsensä tuntee. Aherramme aikamme, seuraava sukupolvi tekee omat ratkaisunsa. Tällainen näköalapaikka kaupunginjohtajan työ on.
Ei ole muuttunut helpommaksi
Juhani Meriläinen sanoo pitävänsä historiasta ja nauttivansa, kun pääsee vaikuttamaan. Jälkeenpäin turha päivänpolitiikka karsiutuu muistista aika tavalla.
– Vuonna 2010 piti finanssikriisistä alkaneen taantuman ja laman loppua, mutta se onkin venynyt seitsemäksi laihaksi vuodeksi. Julkisen hallinnon haasteet ovat mittavampia kuin konsanaan 1990-luvulla. Kun jäin vuoden 2010 lopussa eläkkeelle, odotin kansantalouteen kasvun aikaa, mutta löysässä hirressä on näköjään roikuttu. Tunnen suurta myötätuntoa nykyisiä päättäjiä ja virkamiehiä kohtaan, Meriläinen sanoo.
Jonkin verran Meriläinen kirjassaan jossittelee.
– Kirjassani olen pohtinut, mitä olisi tapahtunut, jos olisi valittu silloinen 285–311 kunnan malli suuressa kuntauudistuksessa ja toteutettu väliportaanhallinto Ruotsin mallin mukaisesti. Olisimme ilmeisesti onnellisemmassa asemassa ja palvelutuotanto kestävämmällä pohjalla.
Paras-hankkeen myötä päästiin suuren kuntauudistuksen kuntamäärään, mutta 40 vuotta liian myöhään.
– Sote-uudistus on kovin sekava. ”Vanhan liiton” miehenä mielestäni Ruotsin mallin tyyppinen hallintoratkaisu vaaleineen ja verotusoikeuksineen olisi edelleen tutkimisen arvoinen mahdollisuus.
Järkeä ärjähtelevä päämies
Kajaanissa vuonna 1946 syntynyt Juhani Meriläinen opiskeli Tampereella yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja Helsingissä oikeustieteen kandidaatiksi. Helsingissäkin Meriläinen ehti toimia henkilöstöhallinnon tehtävissä Keskossa ja Helsingin kaupungin sähkölaitoksella.
– Kun lapset olivat pieniä, lähdettiin hakemaan elämän laatua maakuntakeskuksista. Kun minulle tarjoutui elinkeinoasiamiehen ja psykologivaimolle ammatinvalinnanohjaajan toimi Iisalmesta, käynnistyi kunnallismiehen ja vaikuttajan rooli Väli-Suomessa.
Meriläisen perheeseen kuuluu kolme aikuista lasta ja hän on kahden pienen pojan ukki.
Juhani Meriläinen on saanut kaupunkineuvoksen arvonimen ja muun muassa Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin. Hän on myös Joensuun yliopiston kauppa- ja oikeustieteiden kunniatohtori.
Meriläinen on Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ja Karelia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Nyt on yhteiskunnallisen ikivaikuttajan ja monipuolisen kuntoilijan harrastuksena ollut myös kirjoittaminen. Joensuussa käyneet tietävät, että teatteri ja kaupungin keskushallinto ovat samassa nyt satavuotiaassa jyhkeässä rakennuksessa. Vuosia sitten Meriläinen kunnostautui näyttämöllä Romeossa ja Juliassa.
– Roolini oli Veronan kreivin rooli, jossa suvun päämiehenä yritin rakentaa sopua riitelevien sukujen välille ja ärjähtelin näyttämöllä, että nyt pitäisi löytyä järki tähän touhuun. Kun keskeiset näytelmän henkilöt olivat kuolleet, oli minulla loppusanojen paikka, ”tämäkö oli kaiken tarkoitus”. Se oli miellyttävää ja ulkoilmaesitykseen sopi hyvin kaupungintalon suljettu pihapiiri, kertoo Meriläinen vuosikymmenen takaisesta kokemuksesta.
Juhani Meriläinen ehti vaikuttaa kaupunginjohtajan uransa aikana myös kuntatutkimuksen edistämiseen KAKSin hallituksessa.
Kommentit